EU:n strateginen autonomia ja sen vahvistaminen ovat nousseet voimakkaasti esiin EU-tason keskusteluissa viime kuukausina. Keskustelut linkittyvät vahvasti kysymyksiin EU:n globaalista roolista ja vaikutusvallasta, kriiseihin varautumisesta sekä kyvystä vastata omasta puolustuksestaan.

‍

EU:n globaalin kilpailukyvyn vahvistaminen– erityisesti suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan – vaatii EU:lta selkeämpää panostusta strategiseen autonomiaansa. Tarvitaan nykyistä määrätietoisempia ja merkittävämpiä panostuksia EU:n omiin vahvuuksiin, kestäviin kumppanuuksiin ja haitallisten riippuvuuksien karsimiseen.

‍

Strateginen autonomia sitoo unionin kauppapolitiikan entistä tiiviimmin yhteen EU:n muihin politiikkasektoreihin, kuten esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan sekä energia- ja ilmastopolitiikkaan. Tämänhetkinen puheenjohtajamaa Espanja onkin nostanut avoimen strategisen riippumattomuuden yhdeksi neljästä pääteemastaan ja aihetta tullaan käsittelemään EU:n epävirallisessa päämieskokouksessa lokakuussa.

‍

Strategisella autonomialla EU tavoittelee paitsi globaalia kilpailuetua myös kestävän kasvun edelläkävijyyttä ja toimivaa kiertotaloutta. Tähän eurooppalaiset metsät ja puuta jalostava metsäteollisuus tarjoavat jo olemassa olevia globaaleja ja kestäviä ratkaisujaan. Tuemme EU:n strategisen autonomian päätavoitteita vahvistaa kriisinkestävyyttä, omavaraisuutta ja kilpailukykyä. Kansainvälisiin sopimuksiin perustuvalla avoimella kaupalla luodaan teollisuuspolitiikkaa, joka takaa yrityksille yhdenvertaiset toimintaedellytykset sekä mahdollisuudet vahvistaa kilpailukykyään.

‍

On tärkeää, että Suomi reagoi jo kiihtyneeseen kansainväliseen tukikilpaan. Tuemme EU:n ponnisteluja toimitusketjujen; kriittisen infrastruktuurin; tuotannon toimintakyvyn ja toimitusvarmuuden; sekä raaka-aineiden saatavuuden ylläpidossa ja parantamisessa. Kannatamme toimia, jotka aidosti edistävät hiilineutraaliutta ja resurssitehokkuutta, mutta eivät johda protektionismiin tai rajoita eurooppalaisten yritysten kilpailuetua EU:n ulkopuolisilla markkinoilla. Metsäteollisuus ry muistuttaa, että EU:n sisämarkkinat on pidettävä kilpailukykyisinä ja viimeisetkin kaupan esteet poistettava.

‍

‍

Pelastaako kauppa planeetan? WTO:n vuosittainen Public Forum sidosryhmäviikko Genevessä

‍

Metsäteollisuus ry osallistui syyskuussa maailman kauppajärjestö WTO:n vuotuiseen Public Forum -sidosryhmätapahtumaan. Tapahtumassa pureuduttiin kansainvälisen kaupan ajankohtaisiin kysymyksiin. Metsäteollisuus ry kävi keskusteluja myös muun muassa Suomen ulkoministeriön edustajien, WTO:n pääekonomistin Ralph Ossan, ja kansainvälisen kauppakamarin ICC:n edustajien kanssa.

‍

Tapahtuman teema ”On aika toimia” viittaa tilanteeseen, jossa planeettamme ei anna meille enää aikaa odottaa. Nyt on korkea aika päättää mikä tulee olemaan kestävän kaupan ja monenvälisen sääntelyn rooli vihreässä siirtymässä.

‍

>> Lue blogi.

‍

‍

EU:n hiilirajamekanismin täytäntöönpanosäännöt astuvat voimaan

‍

EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) raportointivelvollisuus alkaa tulevana sunnuntaina 1.10.2023 kestäen 31.12.2025 saakka. Ensimmäinen raportti komissiolle toimitetaan vuoden 2023 viimeisestä neljänneksestä ensi vuoden tammikuun loppuun mennessä.

‍

Hiilirajamekanismilla tarkoitetaan tuoretta EU:n säädöstä, jonka soveltamisalaan kuuluu ensi vaiheessa viisi tuoteryhmää: sementti, sähkö, lannoitteet, rauta ja teräs sekä alumiini. Näiden tuoteryhmien tiettyjen tullinimikkeiden tuontiin tulee kohdistumaan EU:n tullirajalla lisämaksu, joka perustuu tuotannossa toteutuneisiin päästöihin tai niiden oletusarvoihin.

‍

>> Lue lisää.

‍

Metsäteollisuus ry:n kansainvälisen kaupan päällikön Jenni Isolan kauppapolitiikan katsauksessa käsitellään kansainvälisen kaupan ajankohtaisia kysymyksiä.