Rakentamisen synkkä kehitys on viime aikoina puhututtanut ja se on huomioitu isosti mediassa. Metsäteollisuuden äänellä puhuen, me tiedämme miltä suhdannesyklit tuntuvat.
Kansantaloudellisesti ajatellen elämme lähellä nollakasvua, mutta rakentamisen aloitukset vähenevät jyrkästi ja suunnitelmat uusien kohteiden aloittamiseksi ovat muuttuneet entistä varovaisemmiksi.
Valtiovarainministeriön alainen rakennusalan suhdanneryhmä (RAKSU) arvioi rakentamisen vähenevän 6–8 % kuluvana vuonna ja vähentymisen painottuvan asuinrakennuksiin. Rakennushankkeita aloitettiin yli viidennes vuodentakaista vähemmän ja valmistuneiden hankkeiden määrä puolestaan väheni lähes kolmanneksen.
Jatkuva inflaatio ja korkojen nousu heijastuvat väistämättä niin kuluttajien kuin yritysten investointihalukkuuteen. Myös julkisia hankkeita on lykätty kohonneiden kustannusten sekä taloudellisen epävarmuuden vuoksi.
Varautuneisuus näkyy luonnollisesti asuinrakentamista koskevien lupa-anomusten määrässä, joka laskee nyt kiihtyvällä tahdilla. Tilastokeskuksen mukaan helmi–huhtikuun aikana myönnettyjen lupien määrä väheni 54 % vuoden takaisesta. Lupa-anomusten määrä heijastelee kysynnän kehitystä.
Puurakentamisesta vastauksia ympäristökysymyksiin
Valopilkkujakin rakentamisen saralla onneksi löytyy. Enenevässä määrin yleistyvä elinkaariajattelu tarjoaa valoisaa tulevaisuutta etenkin puurakentamiselle.
Ajattelun lähtökohtana on, että ympäristö- ja kustannusvaikutukset huomioidaan laajemmin rakennuksen koko elinkaaren ajalta. Rakennuksen elinkaarella tarkoitetaan ajanjaksoa suunnittelusta ja raaka-aineiden hankinnasta rakentamiseen ja aina rakennuksen purkuun ja purkutuotteiden lajitteluun saakka.
Puurakentaminen voisi vähentää rakentamisen ilmastopäästöjä 25–30 % nykyisestä.
Aalto-yliopiston tutkimushanke selvitti puurakennusten varastoivan hiiltä 100–300 kgCO2e/bruttoneliömetri riippuen käytetyn puumateriaalien koosta ja määrästä. Täten puurakentaminen voisi vähentää rakentamisen ilmastopäästöjä 25–30 % nykyisestä.
Potentiaali rakennuskannan hiilivarastoissa on todella suuri. Samaisen tutkimuksen mukaan puurakennusten hiilivarasto voisi Euroopassa yltää jopa 55 MtCO2e vuositasolle. Määrä vastaa noin puolta Euroopan sementtiteollisuuden nykyisistä päästöistä.
Ken taipuu ei murru
Rakentamisen murros etenee kiihtyvää vauhtia ja vihreän siirtymän ja resurssitehokkuuden odotetaan vaikuttavan yhä enemmän rakennusvaatimuksiin.
Osana rakennusten elinkaariajattelua EU tavoittelee rakentamisessa käytetyn materiaalin kierrätysasteen nostamista. Vaatimukset tulevat koskemaan myös puurakennusmateriaaleja.
Tästä on osoituksena 2022 päivitetty rakennustuoteasetus (CPR) sekä komission kesällä julkaisema kestävän rahoituksen taksonomia-asetus, jossa biopohjaisten rakennusmateriaalien raaka-aineiden esitetty kierrätysastevaatimus on hyvin kunnianhimoinen.
Ajatuksena onkin pitkän käyttöiän tuotteet, joissa rakennuspuutuotteiden raaka-ainetta voitaisiin hyödyntää uudelleen erilaisissa puu- ja levytuotteissa. Kiertotalous voisi onnistuessaan siis entisestään pidentää rakentamisessa käytettävien puuraaka-aineiden elinkaarta. Udelleenkäytölle on vielä tänä päivänä useita esteitä, mutta uusia mahdollisuuksia silläkin saralla siintää horisontissa.
Metsäteollisuus pitää tärkeänä toimia, jotka vastaavat muuttuvaan regulaatioon. Erityisesti puurakenteiden kierrättämisen lisäämiseksi tarvitaan määrätietoista ja aktiivista TKI-panostusta sekä parantaa alan vientimahdollisuuksia purkamalla siihen liittyvää sääntelyä. Tarttumalla tuumasta toimeen, voimme vahvistaa kotimaisen toimintaympäristön kilpailukykyä sekä ratkaista ympäristöhaasteita.
