Viime vuosina ulkomaankaupan tilastointi on kehittynyt Tilastokeskuksen yhteistyössä OECD:n kanssa tuottaman arvonlisäpohjainen ulkomaankauppa -tilaston myötä. Tilasto mahdollistaa globaalien arvoketjujen ja viennin merkityksen aiempaa syvällisemmän tarkastelun.

Tilastoa tutkimalla voidaan vastata muun muassa seuraaviin kysymyksiin, kuinka suuri osa suomalaisyritysten viennin arvosta on luotu Suomessa ja miten paljon eri toimialojen vienti vaatii ulkomailta tuotuja tuotantopanoksia? Lisäksi voidaan tarkastella sitä, kuinka moni suomalainen työpaikka on joko suoraan tai välillisesti riippuvainen vientikysynnästä.

Miltä metsäteollisuuden viennin merkitys sitten näyttää Suomen kansantalouden kannalta, kun tarkastellaan tilaston uusimpia lukuja?

Vuonna 2021 metsäteollisuuden viennin suora ja välillinen kotimainen arvonlisä oli yhteensä 10 miljardia euroa. Tämä vastaa 72 prosenttia metsäteollisuuden viennin bruttoarvosta. Samaan aikaan kaikkien toimialojen keskimääräinen viennin kotimaisen arvonlisän osuus Suomessa oli vastaavasti 62 prosenttia. Tilastosta selviää, että metsäteollisuuden vienti kattoi yli 16 prosenttia koko Suomen viennin kotimaisesta arvonlisästä. Tässä laskelmassa koko Suomen vienti sisältää tavaraviennin ohella myös palveluviennin.

Metsäteollisuuden viennin kotimaisen arvonlisän korkea osuus kertoo sitä, että toimiala tarvitsee keskimääräistä vähemmän ulkomailta tuotuja raaka-aineita, välituotteita ja palveluja omassa tuotannossaan. Toisin sanoen, tuotannon arvoketjut syntyvät pitkälti Suomessa.

Huomionarvoista on sekin, että lähes puolet alan viennin kotimaisesta arvonlisästä kumpuaa epäsuorasti muilla toimialoilla tehdystä suomalaisesta työstä. Arvoa syntyy metsätaloudesta ja puunkorjuusta, kuljetuksesta, varastoinnista, tukkukaupasta sekä muilta metsäteollisuudelle tuotantopanoksia tuottavilta aloilta.

Viennin kotimaisen arvonlisän ohella uusi tilasto mahdollistaa myös viennin tarkempien työllisyysvaikutusten tarkastelun. Kansantalouden tilinpidon mukaan metsäteollisuus työllistää suoraan lähes 40 000 henkilöä. Näiden suorien toimialoittaisten työllisyysvaikutusten lisäksi metsäteollisuuden vienti ja laajat kotimaiset arvoketjut työllistävät laajasti muilla toimialoilla. Uudesta tilastosta selviää, että kokonaisuudessaan lähes 78 000 henkilön työpaikat Suomessa olivat vuonna 2020 joko suoraan tai epäsuorasti riippuvaisia metsäteollisuuden viennistä.

Metsäteollisuuden vienti ja laajat kotimaiset arvoketjut johtavat isoihin kerrannaisvaikutuksiin Suomen taloudessa. Ala hyödyttää Suomen kansantaloutta ja suomalaisten hyvinvointia työpaikkoina, palkkoina, kantorahatuloina, verotuloina sekä yritysten voittoina, mikä mahdollistaa kilpailukyvyn kannalta tärkeät tulevaisuuden investoinnit. Menestyvä metsäteollisuus tukee omalta osaltaan myös julkisen talouden kestävyyttä.

Metsät ovat Suomen tärkein luonnonvara ja puupohjaisten tuotteiden jalostuksella ja viennillä on suuri kansantaloudellinen merkitys. Arvonlisäpohjainen ulkomaankauppa -tilaston pohjalta saatu kuva vahvistaa tätä käsitystä entisestään.

Arvonlisäpohjainen ulkomaankauppa -tilasto kehitettiin osana Tilastokeskuksen ja OECD:n yhteistä kehitysprojektia vuosina 2019–2020. Kehitysprojekti toteutettiin vastaamaan kasvaneeseen tarpeeseen kuvata ja analysoida globalisaation vaikutuksia yhteiskuntaan. Projektin rahoittajina toimivat ulkoministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtioneuvoston kanslia sekä Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton säätiö (TT-säätiö).