Metsäteollisuus tarjoaa vastuullista ja merkityksellistä työtämonenlaisille osaajille. Osaava työvoima on metsäteollisuuden menestyksen edellytys. Ala tarvitsee osaajia myös tulevaisuudessa, joten on huolehdittava siitä, että koulutus vastaa työelämän muuttuviin tarpeisiin.

‍

Metsäteollisuuteen tarvitaan osaavaa työvoimaa

Metsäteollisuus tarjoaa kiinnostavia ja monipuolisia työpaikkoja. Alan investoinnit ja uudistuminen sekä eläköitymiset lisäävät työvoiman tarvetta. Ammattitaitoisten työtekijöiden riittävyydestä on huolehdittava. Osaamisen kehittäminen sekä joustava ja laadukas koulutusjärjestelmä ovat keskeisiä tekijöitä, kun ylläpidetään metsäteollisuuden kilpailukykyä.

‍

Osaamisen kehittämisessä ja osaajatarpeiden täyttämisessä hyödynnetään monenlaisia kumppanuuksia yritysten ja koulutuksenjärjestäjien välillä. Osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi metsäteollisuus vaikuttaa valtakunnallisella tasolla koulutuspoliittisiin linjauksiin, metsäteollisuudelle tärkeiden koulutusten sisältöihin ja määriin sekä koulutuksen resurssien kohdentamiseen. Metsäteollisuus tekee tiivistä yhteistyötä alan organisaatioiden sekä muiden vientiteollisuusliittojen kanssa yhteisten koulutuspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

‍

Ammatillisen koulutuksen kehittämisessä työelämän ääni kuuluviin

Ammatillinen koulutus tuottaa osaajia sekä puun korjuuseen ja kuljetukseen että metsäteollisuuden tuotannon tehtäviin. Osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja henkilökohtaiset opintopolut ovat ammatillisen koulutuksen keskiössä. Metsäteollisuus seuraa ammatillisen koulutuksen reformin toteutumista ja edistää työelämän tarpeisiin muovautuvan koulutuksen järjestämistä. Tavoitteena on vahvistaa ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä, kehittää koulutusta joustavammaksi sekä tuottaa monipuolisia osaajia muuttuville työmarkkinoille.

‍

Profiloitumalla vahvempaa korkeakoulutusta

Metsäteollisuus tarvitsee niin yliopistojen tarjoamaa tutkimusosaamista kuin ammattikorkeakoulujen työelämälähtöistä koulutusta. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön lisäämisessä tulee keskittyä siihen, että eri oppilaitoksissa suoritettuja koulutuksen osia voi hyödyntää eri tutkinnoissa riippumatta siitä, missä opiskelu on suoritettu. Tämä paitsi karsii päällekkäisiä opintoja ja nopeuttaa valmistumista, myös luo mahdollisuuksia työelämässä oleville päivittää osaamistaan tarpeiden mukaisesti ilman tutkintokoulutusta.

‍

Metsäteollisuudelle on tärkeää, että Suomesta löytyy huippuosaajia tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatiotoimintaan. Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen tuottavat innovaatioita, joista syntyy uutta liiketoimintaa. Yhteistyötä vahvistetaan muun muassa erilaisilla kumppanuussopimuksilla, joiden tavoitteena on systematisoida opinnäytetöiden, harjoittelupaikkojen, vierailijaluentojen, mentorointiohjelmien tai tutkimusyhteistyön tarjoamista.

‍

Työpaikoilla tapahtuu jatkuvaa oppimista

Tarpeet osaamisen kehittämiseen lähtevät yrityksen strategiasta. Suurin osa oppimisesta tapahtuu työnteon ohessa, mutta lisäksi siihen käytetään huomattavia taloudellisia ja ajallisia resursseja. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään ja monipuolistetaan työelämän ja koulutuksenjärjestäjien yhteistyönä. Oppisopimusjärjestelmän tulee olla joustava ja mahdollistaa henkilökohtaiset opintopolut. Työantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa tulee keventää.

‍

Metsäteollisuudessa oppisopimuskoulutus on yleisimmin käytössä ammatillisen peruskoulutuksen jälkeisenä koulutusmuotona. Oppisopimus on koettu hyväksi keinoksi sekä päivittää henkilöstön osaamista että rekrytoida uusia työntekijöitä. Oppisopimuskoulutuksen rinnalle on kehitetty ei-työsuhteinen työssä oppimisen malli, koulutussopimus, joka palvelee myös maahanmuuttajien koulutusta. Koulutussopimus voi toimia oppisopimuksen ennakkojaksona, jolloin ei-työsuhteinen koulutus ja työsuhteinen oppisopimus nivoutuisivat jouhevasti yhteen. Oppi- ja koulutussopimusten lisäksi yrityksissä on käytössä työkierto, joka on hyvä tapa kehittää ammattitaitoa ja motivoitua työtehtävien vaihtelusta. Yrityksissä käytössä olevat jatkuvan oppimisen työkalut edistävät työpaikalla joustavasti tapahtuvaa täsmäoppimista sekä tutkintojen suorittamista käytännönläheisesti.

‍