Metsäteollisuus ry:n tuoreen jäsenkyselyn mukaan jopa 86 % metsäteollisuuden toimipaikoista on kokenut vaikeuksia rekrytoinneissa viimeisen kahden vuoden aikana. Kyselyyn vastanneet arvioivat, että työvoiman saatavuutta heikentävät erityisesti kilpailu osaajista sekä toimipaikkojen sijainti tai paikkakunnan vetovoima.

 

Vaikeudet ovat ilmenneet esimerkiksi siten, että hakuaikaa on pidennetty tai hakukriteereitä on jouduttu muokkaamaan. Jopa 33 % rekrytointivaikeustapauksista raportoineista kertoo, että avoin työpaikka on saattanut jäädä kokonaan täyttämättä.

 

Keväällä 2022 toteutetun kyselyn tavoitteena oli saada ajantasaista tietoa yritysten kokemien rekrytointihaasteiden lisäksi henkilöstön koulutustaustoista, oppisopimuksen käytöstä sekä kielitaitovaatimuksista.

 

Rekrytointihaasteita koetaan yhä enemmän

 

Rekrytointihaasteita vaikuttaisi kokevan yhä useampi toimipaikka. Jäsenkyselyyn vastanneista metsäteollisuuden toimipaikoista jopa 86 % ilmoitti haasteistaan rekrytoinnissa. Vuonna 2020 toteutetussa vastaavassa kyselyssä rekrytointihaasteita koki 73 %.

 

Rekrytointihaasteet kohdentuvat niihin toimintoihin, joihin rekrytointimäärät ovat suurimpia, eli tehtaiden kunnossapitoon ja tuotantoon. Koulutustaustoja tarkasteltaessa työntekijöitä on haastavinta löytää sähkö- ja automaatioalalta, kone- ja tuotantotekniikasta, prosessiteollisuudesta sekä puuteollisuudesta.


Toimihenkilöiden rekrytointihaasteissa korostuvat prosessi-, materiaali- ja kemiantekniikan AMK- ja diplomi-insinöörien, konetekniikan AMK-insinöörien sekä energia- ja ympäristötekniikan AMK- ja diplomi-insinöörien saatavuus.

 

Vastaajista 78 % ilmoitti käyttävänsä oppisopimuskoulutusta. Oppisopimus on koettu toimivaksi väyläksi sekä uusiin rekrytointeihin että henkilöstön jatkokoulutuksiin. Monet alanvaihtajat päätyvät metsäteollisuuteen juuri oppisopimusohjelmien kautta.

 

Kielitaito ei saa olla ylitsepääsemätön este

 

Sujuva suomen kieli vaaditaan toistaiseksi valtaosassa alan työtehtävistä.

 

Teollisuuden töissä suomen kielen taito on nähty ennen kaikkea turvallisuuskysymyksenä. Kielitaitovaatimuksissa tulee voida jatkossa joustaa, mikäli kaikki avoimet työpaikat halutaan täyttää.

 

"Teollisuuden on aika arvioida kielitaitovaatimuksiaan. Lisäksi olisi tärkeää huolehtia kielitaidon kehittymisestä peruskoulussa ja toisen asteen koulutuksessa", linjaa Metsäteollisuus ry:n koulutuksen ja osaamisen päällikkö Reetta Pilhjerta.

 

Monimuotoinen henkilöstö turvaa yritysten toiminnan

 

Kyselyn tulokset antavat viitteitä siitä, että metsäteollisuuden työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma olisi enemmän alueellinen kuin osaamistasoon perustuva.

 

"Kohtaanto-ongelma ei ole pelkästään koulutuspoliittinen kysymys, vaan yhä enemmän on pohdittava myös maahanmuutto-, perhe- ja aluepolitiikkaa", pohtii Pilhjerta.

 

Suuren mittakaavan rekrytointivaikeudet voivat jopa heikentää yritysten toimintaedellytyksiä ja rajoittaa kasvua. Positiivinen uutinen on kuitenkin se, että päteville ja motivoituneille ihmisille riittää kysyntää.

 

"Metsäteollisuus tarjoaa mahdollisuuksia lähes kaikkien alojen osaajille. Monimuotoinen osaajajoukko on yritysten kehitystyön kannalta aivan oleellista", Pilhjerta summaa.

 

 

Jäsenkyselyn kohderyhmänä olivat Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten tehdastoimipaikat ja pääkonttorit. Metsäpalvelutoimistot eivät kuuluneet kohderyhmään.

 

Kyselyn tulokset kattavat 50 metsäteollisuuden toimipaikkaa. Henkilöstön määrä toimipaikoissa on yhteensä noin 11 800 henkilöä. Vastausten kattavuus kaikkien Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten henkilöstömäärän suhteen on noin 60 %.