Metsäteollisuus ry pitää hyvin todennäköisenä, että mekaanisen metsäteollisuuden sahoja ja vaneritehtaita viikon päästä uhkaava lakko toteutuu. Neuvottelut uusista työehdoista lakolla uhkaavan Teollisuusliiton kanssa eivät juurikaan ole edenneet.

–Teollisuusliittoa eivät aidot neuvottelut ja yhdessä sopiminen näytä kiinnostavan. Se pyrkii yhdenmukaiseen pakettiratkaisuun kaikilla vientialoilla, eikä ymmärrä, että liittokierroksella on tarkoitus sopia toimialakohtaisista työehdoista, Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén arvioi.

Paperi-, kartonki- ja selluteollisuuden työntekijöitä edustavan Paperiliiton kanssa Metsäteollisuus ry:llä on neuvotteluyhteys. Neuvotteluja on käyty myös viikonloppuna, ja niitä jatketaan maanantaina. Tiistaina osapuolet tapaavat valtakunnansovittelijan.

– Vielä näköpiirissä ei ole ratkaisua, ja erittäin vahingolliset lakot uhkaavat toimialaa. Pöydällä on paljon avoimia asioita, Hollmén jatkaa.

Suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukyvyn kannalta tes-kierroksella on pelissä huomattavasti enemmän kuin pelkkä niin sanottujen kiky-tuntien kohtalo.

Paperi-, kartonki- ja selluteollisuuden globaalia kilpailukykyä ja tuottavuuden kehittämisen mahdollisuuksia tulisi tukea palkkamaltilla, työaikaratkaisuilla sekä aloittamalla työaika- ja palkanmaksutavan yksinkertaistamiseen tähtäävä kokonaisuudistus. Työehtosopimuksen seisokkityön lisäkustannukset ja työn ulkoistamista koskevat määräykset tulisi saada samanlaisiksi muun vientiteollisuuden kanssa.

Ainakin satojen miljoonien menetykset

Jos Paperiliiton, Teollisuusliiton ja Ammattiliitto Pron kaikki viikon päästä alkaviksi ilmoittamat lakot toteutuvat, vahingot voivat nousta suuriksi. Koko metsäteollisuus lamaantuisi kahdeksi viikoksi, sillä lakot kohdistuisivat 110:een tehtaaseen ja yritykseen.

Lakoista aiheutuisi laajoja tuotannonmenetyksiä sekä pidempiaikaisia kilpailuhaittoja. Tuotannonmenetykset olisivat seurausta tehtaiden alasajamisesta ja tuotannon katkeamisesta, pidempiaikaiset kilpailuhaitat aiheutuisivat toimitusongelmista, asiakasluottamuksen horjumisesta ja mahdollisista asiakasmenetyksistä sekä laajemmin siitä, että Suomen maine lakkoherkkänä ja työmarkkinoiltaan epävakaana maana vahvistuisi.

Koko metsäteollisuuden tuotannonmenetykset saattaisivat 14 vuorokauden lakon aikana nousta miltei miljardiin euroon. Mekaanisen metsäteollisuuden lakot voisivat johtaa arviolta 270 miljoonan euron menetyksiin sekä paperi-, kartonki- ja sellutehtaiden lähes 640 miljoonan euron. Arviot perustuvat Tilastokeskuksen tietoihin toimialan bruttotuotannon arvosta vuonna 2018, jolloin taloussuhdanne oli hyvä.

Metsäteollisuuden viennin halvaantuminen 14 vuorokaudeksi johtaisi siihen, että Suomi voisi menettää jopa 500 miljoonan euron vientitulot. Paperi- ja kartonkituotteet ovat Suomen tärkein vientituote, ja kaikkiaan metsäteollisuuden viennin arvo on Tullin tilastojen mukaan yli 13 miljardia euroa vuositasolla.

Lakoista aiheutuisi myös veromenetyksiä koko yhteiskunnalle. Kahdessa viikossa menetetty metsäteollisuuden suora verokertymä on noin 47 miljoonaa euroa. Lisämenetyksiä tulisi arvoketjun muista osista, sillä lakoista kärsisi koko metsäsektori puukaupasta kuljetuksiin.

Vastuuttomilla lakoilla ammattiliitot tekevät hallaa kaikille suomalaisille – ja etenkin omille jäsenilleen.

– Tällaisten tappioiden jälkeen on varmaa, että palkankorotusvara vain supistuu. Lisäksi kannattavuutta rajusti syövät lakot heikentävät merkittävästi mahdollisuutta säilyttää teollisia työpaikkoja Suomessa, Hollmén toteaa.



Lisätietoja

Työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén, p. 040 746 3687

Tietopaketti metsäteollisuuden lakkovahingoista

Luettelo lakon piirissä olevista tehtaista