Yritykset ja investoinnit hakeutuvat sinne, missä niiden toiminnalle on parhaat edellytykset. Tämä pätee myös tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestointeihin.  

Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän selvityksen mukaan Suomen houkuttelevuus innovaatioita synnyttävän toiminnan kehtona voi olla hiipumassa. Selvityksen mukaan yhä useampi suomalaisyritys on kasvattamassa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaansa ulkomailla.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta ovat tulevaisuuden kasvun ja terveen elinkeinoelämän kannalta ratkaisevia. Mitä voidaan siis tehdä, jotta Suomi pysyisi houkuttelevana metsäteollisuusyritysten TKI-toiminnalle?

Houkuttelevan innovaatioympäristön avaintekijöitä ovat ennakoitava innovaatiopolitiikka, maailman parhaan ammatillisen ja tutkimuksellisen osaamisen saatavuus, toimiva yhteistyö yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välillä, yritysvetoisuus julkisen ja yksityisen sektorin innovaatioyhteistyössä sekä liiketoiminnan kehittämiseen kannustava teollisuus- ja kauppapoliittinen ympäristö.

‍

Kilpailukykyisen innovaatioympäristön osatekijät

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö.

‍

Innovaatiopolitiikkaa tulisi tehdä pitkäjänteisesti, yli hallituskausien

‍

Teollisuusyritykset tekevät TKI-investointipäätöksiään pitkäjänteisesti. Investointihankkeet ovat niin toteutukseltaan kuin kustannusvaikutuksiltaan monivuotisia. Aikaväli suunnittelun, investointipäätöksen ja investoinnin toteutumisen välillä on pitkä.  

Ailahteleva innovaatiopolitiikka luo epävarmuutta innovaatiohankkeiden olosuhteista. Tämä kasvattaa taloudellista riskiä ja vaikuttaa siksi suoraan investointien päätöksentekoon.  

Yrityksiä kannustava innovaatiopolitiikka ja sen työkalut rakennetaan pitkäjänteisiksi, niin, että yritykset voivat luottaa, että linjaukset pätevät ainakin 5—10 vuoden aikajänteellä. Esimerkiksi Ruotsissa sitovia rahoituspäätöksiä tehdään jopa 12 vuodeksi.

Myös EU:n Innovaatiorahasto rahoittaa yksittäisiä investointihankkeita 10 vuoden ajan. Suomessakin tulisi sitoutua tehtyihin linjauksiin ja rahoitustyökaluihin yli hallituskausien.  

‍

Suuryritysten roolia kasvun kiihdyttäjinä tulee jatkossakin tukea

‍

Nykyisellä innovaatiopolitiikalla pyritään auttamaan innovaatioiden ympärille tarvittavien uusien liiketoimintaverkostojen ja markkinakanavien syntyä. Erikokoisista ja eri toimialoilla toimivista yrityksistä ja tutkimusorganisaatioista muodostuvien verkostojen yhteistyöllä innovaatiot saadaan mahdollisimman laajasti ja nopeasti yhteiskunnan käyttöön.  

Ratkaisevassa roolissa ovat usein suuret veturiyritykset, jotka toimivat kasvualustoina vielä heiveröisille uusille liiketoimintaverkostoille. Veturiyritykset vauhdittavat verkostojen kasvua ja vahvistumista. Pienemmät kasvuyritykset pääsevät hyödyntämään veturiyritysten kansainvälisiä markkinarajapintoja, pääomaintensiivistä tuotanto- ja logistiikkainfrastruktuuria, liiketoimintaosaamista ja globaaleja toimitusketjuja.  

Suomessa vuonna 2020 perustetut veturiyritys- ja ekosysteemirahoitusohjelmat sekä ilmastorahasto ovat hyviä työkaluja innovaatioiden nopeaan kaupalliseen skaalaamiseen markkinoilla. Ne vastaavat suurten veturiyritysten tarpeisiin mahdollistamalla riittävän laajoja pilotointi- ja demonstraatiohankkeita, jotka voivat synnyttää uusia liiketoimintaekosysteemejä. Näiden työkalujen käyttöä tulee jatkaa tulevaisuudessakin, jotta kokeiluista saadaan tehokkaita investointeihin kannustavia välineitä.

‍

Julkista rahoitusta tarvitaan myös pilottivaiheeseen

‍

Innovaatioprosessiin kuuluvat paitsi perustutkimus ja teknologian kehittäminen, myös innovaatioiden markkinoille viemiseen tarvittavien pilotti- ja demonstraatiohankkeiden sekä liiketoimintamallien ja uusien markkinakanavien rakentaminen. Ilman koko ketjua keksintö jäisi tuotteistamatta, eikä sitä otettaisi käyttöön.

Niin kutsuttuun kaupallisen skaalaamisen vaiheeseen liittyy usein vähintään yhtä suuria riskejä kuin itse innovaation luomiseen tutkimuksessa. Yksittäisen yrityksen kannalta prosessin kokonaisriski voi nousta liian suureksi, vaikka yhteiskunnan yhteisen hyödyn näkökulmasta riski olisikin perusteltua ottaa.  

Nykyinen innovaatiojärjestelmämme ei tue koko innovaatioprosessia, vaan yhteiskunta osallistuu ainoastaan tutkimus- ja kehitysvaiheen teknologisen riskin kantamiseen.

Yritysten pitkän aikavälin kilpailukyvyn turvaamisessa ja esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa on kuitenkin kyse merkittävistä teknologisista ja kulutustottumuksellisten siirtymistä. Tällöin myös liiketoimintamalleihin ja markkinoiden kehittämiseen tarvittavat panostukset ovat aiempaa suurempia. Kenelläkään ei ole takeita siitä, että markkinat päättävät ottaa radikaalit innovaatiot käyttöönsä.  

Siksi on tärkeää rahoittaa myös hankkeita, jotka tähtäävät uusien tuote- ja palvelukonseptien pilotointiin, demonstrointiin ja kaupalliseen skaalaukseen. Uudet veturiyritys- ja ekosysteemirahoitusohjelmat sekä ilmastorahasto ovat tähän tarpeeseen kehitettyjä, hyviä kokeiluja. Ne tulee vakiinnuttaa kiinteäksi osaksi suomalaista innovaatioympäristöä.

Yritykset tulee ottaa mukaan innovaatiopolitiikan suunnitteluun

 

Suomen pitkän aikavälin kilpailukyvyn ja innovaatiopolitiikan vaikuttavuuden kannalta on elintärkeää, että yritykset otetaan mukaan innovaatiopolitiikan ja ohjelmien suunnitteluun, jalkautukseen ja eri vaiheissa tehtäviin kartoituksiin. Näin varmistetaan suunniteltavien linjausten ja toimien käyttäjälähtöisyys ja kannustavuus.  

Tehokkain toimi on sellainen, joka on räätälöity käyttäjänsä tarpeisiin. Yhdessä suunniteltu työkalu takaa sen käyttökelpoisuuden. Yritykset tulisi siksi osallistaa innovaatiopolitiikan ja sen työkaluvalikoiman kehittämiseen jo varhaisessa vaiheessa.  

‍

Yhteistyötä yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välillä on vahvistettava

‍

Suomen haaveet kansainvälisestä teknologiajohtajuudesta sekä teknologian käyttöönottoon perustuvasta pitkän aikavälin kilpailukyvystä näyttävät olevan vaarassa. Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan yliopistojen yritysrahoitus on vähentynyt 40 prosenttia 2010-luvulla. Yhä useampi yritys kertoo siirtävänsä TKI-toimintojaan ulkomaille.

Jos innovaatioprosessi katkeaa korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysmaailman välillä, edessä on ongelmia.  Paraskaan tutkimus ei silloin muunnu käyttökelpoiseksi teknologiaksi ja yhteiskunnan käytössä oleviksi ratkaisuiksi.

Yksi erityinen yhteistyön ongelmakohta liittyy immateriaalioikeuksiin. Niiden markkinahintainen hinnoittelu on ongelmallista, samoin käyttöoikeuksien laajuudesta sopiminen. Yhteistyö jää pinnalliseksi, eikä merkittäviä läpimurtoja synny.  

Vastaavantyyppisiä yhteistyöongelmia voi olla muitakin, ja niiden syyt kannattaisi kartoittaa.

‍

Maailman parhaan tutkimusosaamisen hankinta ja kehittäminen

‍

Kun uusilla tuotteilla ja palveluilla halutaan menestyä globaalissa kilpailussa, tulee myös niiden taustalla olevien innovaatioiden olla maailman parhaita. Sen takia TKI-toiminnan sijaintipäätöksiin vaikuttaa lähtökohtaisesti tutkimusosaamisen taso niin perustutkimuksessa kuin soveltavassa tutkimuksessa.

Metsäteollisuuden TKI-toiminnan siirtyminen ulkomaille johtuu osaltaan tutkimusosaamisen puutteesta uusilla, kehittyvillä liiketoiminta-alueilla, jotka vaativat tulevina vuosina vahvaa yhteistyötä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Yliopistoille tulisi antaa mahdollisuudet erikoistua vahvasti ja rakentaa globaalisti kilpailukykyisiä tutkimusryhmiä kansainvälisten tähtitutkijoiden ympärille.