Metsäteollisuuden yritykset ilmoittivat lokakuun alussa historiallisesta muutoksesta työehtojen neuvottelujärjestelmässä. Metsäteollisuus ry irrottautuu valtakunnallisista työehtosopimuksista, ja toimialalla siirrytään lähivuosina yrityskohtaisiin työehtoihin.

Uuden rakentaminen vaatii luottamusta. Yritykset luottavat henkilöstöönsä ja toivovat, että työntekijät sahoilla, vaneritehtailla, paperi- ja sellutehtailla ja kaikissa toimialan yli sadassa tuotantolaitoksessa lähtevät mukaan yhteistyöhön avoimin mielin.

Yrityskohtaisten työehtojen idea on yksinkertainen: kun työehdot sovitetaan yrityksen, tehtaan tai tuoteryhmän tilanteeseen, niissä voidaan paremmin huomioida kulloisetkin markkina- ja liiketoimintatilanteet. Parhaimmillaan yritystason työehdoilla turvataan työpaikkoja, varmistetaan investointeja ja vauhditetaan liiketoiminnan kasvua.

Yritykset voivat tulevaisuudessa itse päättää miten, mistä ja missä laajuudessa työehdoista sovitaan. Sopiminen voin helpottua huomattavasti, kun neuvottelujen pohjana ei välttämättä ole kymmenien vuosien aikana moninaisilla lisäyksillä 200-sivuiseksi paisunut vanha valtakunnallinen työehtosopimus.

Myös työntekijöiden paikallisia tarpeita voidaan yritystason neuvotteluissa huomioida paremmin kuin nykyään, sillä valtakunnalliset työehtosopimukset sitovat kädet samalla tavalla jokaisessa yrityksessä. Lisäksi työntekijöiden turvana on työlainsäädäntö.

Metsäteollisuuden yritykset ryhtyvät uudistukseen pitkän harkinnan ja huolellisten juridisten selvitysten jälkeen. Yhdistyksen jäsenet toteuttavat uudistuksen yksimielisesti, joten uudistuksen kannalla ovat toimialan globaalit suuryritykset, pienemmät yhden tehtaan yritykset ja perheyrityksetkin.

Vahvasta uudistushalusta kertoo myös Metsäteollisuus ry:n lokakuun puolivälissä tekemä jäsenyrityskysely. Kyselyyn vastanneista toimitusjohtajista 96 prosenttia arvioi uudistuksen erittäin tai melko hyväksi. Toimitusjohtajista 76 prosenttia arvioi, että omassa yrityksessä tarve paikalliseen sopimiseen on erittäin suuri tai melko suuri; vain 4 prosenttia katsoi, että tarve on erittäin pieni.

Uudistus on laajuudessaan suomalaisilla työmarkkinoilla ennenkokematon, joten se herättää helposti myös turhia pelkoja. Siksi on tarpeen korostaa, että metsäteollisuuden yritykset eivät ole tekemässä uudistusta rikkoen, vaan rakentaen.

Metsäteollisuuden kansainvälisistä kokemuksista tiedämme, että yritystason sopiminen ei ole rakettitiedettä. Esimerkiksi Britanniassa työmarkkinajärjestelmä on vuosikymmeniä nojannut paikalliseen sopimiseen. Siellä ammattiliittojen konsultointiapua tarvitaan yritystason neuvotteluissa lähinnä poikkeustilanteissa. Näissä tilanteissa yritykset voivat meilläkin vahvistaa omaa osaamistaan konsulttipalveluilla ja hakea tukea myös elinkeinoelämän järjestöistä.

Työntekijäliittojen edustajat ovat ensikommenteissaan julkisuudessa suhtautuneet uudistukseen turhan negatiivisesti. Metsäteollisuus ei ole palaamassa työehdoissa 1930-luvulle vaan ottamassa uutta rakentavan loikan 2030-luvulle.

 

Reima Lehtonen

työmarkkinapäällikkö