Suomalaisen työelämän uudistuksilla voidaan luoda maamme kipeästi tarvitsemaa talouskasvua ja kilpailukykyä. Nyt nähtävät poliittiset työtaistelut osoittavat nykyisen työelämälainsäädännön toimimattomuuden ja ne aiheuttavat merkittävää vahinkoa Suomelle yksittäisten työnantajien kautta.


Ammattiyhdistysliike on laajentanut poliittisia työtaisteluja hallituksen työelämäuudistuksia vastaan. Nyt toteutettavilla ammattiliittojen toimilla on merkittäviä vaikutuksia metsäteollisuuden toimintaan. Tilanteessa, jossa tulisi keskittyä maamme teollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseen, aiheutetaan vahinkoa koko Suomelle suuntaamalla AY-liikkeen ja hallituksen välinen kiista perusteettomasti yksittäisiin työnantajiin.


Kolmivuorotyössä yhden päivän työtaistelu tarkoittaa käytännössä kolmen työpäivän tuotannon menetystä.


- Näillä työtaistelutoimilla aiheutetaan merkittävää vahinkoa Suomen vientisektorille ja siten koko maamme taloudelle. Vallitsevassa heikossa suhdannetilanteessa tällaiset teollisuuden toiminnan häiriöt maksavat yhteiskunnalle tavallista enemmän. AY-liike osoittaa omalla toiminnallaan nykyisen työelämälainsäädännön toimimattomuuden, sanoo Metsäteollisuus ry:n työmarkkinapäällikkö Reima Lehtonen.


Metsäteollisuus ry uskoo Petteri Orpon hallituksen suunnittelemien työelämäuudistusten luovan Suomelle talouskasvua ja kilpailukykyä. Samalla Metsäteollisuus ry tukee kansalaisten perustuslaillista oikeutta osoittaa mielipiteitään, mutta sen ei tulisi tapahtua työnantajaa vahingoittavalla tavalla.


Yritysten kilpailukyvyn ja menestymisen edellytysten parantamiseksi työlainsäädäntöä tulee rakenteellisesti uudistaa vapauttamalla työehdoista sopiminen yrityksissä. Samalla työrauhalainsäädäntöä tulisi uudistaa rajoittamalla tai kieltämällä poliittiset lakot ja tukityötaistelut sekä uudistamalla seuraamusjärjestelmä. Työttömyys- ja tuloloukut tulisi purkaa työn vastaanottamista kannustavilla toimenpiteillä.


Metsäteollisuus on itse ajanut työelämän uudistuksia edelläkävijän tavoin. Alalla on siirrytty toimialakohtaisista työehtosopimuksista yritys- ja liiketoimintakohtaisiin ratkaisuihin. Lainsäädännön tulisi luoda nykyistä paremmat edellytykset tälle kehitykselle.

‍