Viime viikko päättyi huonoihin mutta osin odotettuihin uutisiin, kun luottoluokitusyhtiö Fitch riisui Suomelta parhaimman mahdollisen luottoluokituksen. Fitchin mukaan Suomen viennin elvyttäminen säilyy huomattavana haasteena. Luottoluokittaja suhtautuisi suopeasti siihen, että keskipitkän aikavälin kasvunäkymät ja kilpailukyky parantuisivat, Fitch kertoo tiedotteessaan.

Helsingin Sanomat puolestaan uutisoi viime viikolla, että Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tutkijat pitävät palkkojen pienentämistä euromaissa hyvänä ajatuksena.

IMF:n tutkijoiden mukaan palkkojen pienentäminen johtaisi siihen, että vienti alkaisi vetää. Investoinnit seuraisivat perässä. Näin talouskasvu saisi vauhtia. Kotimaisen vientiteollisuuden näkökulmasta paras vaihtoehto olisi työajan pidentäminen riittävästi – palkkoja pienentämättä. Mutta tästä lisää blogin lopussa.

Vaikka IMF:n tutkijoiden viesti on suunnattu lähtökohtaisesti talousvaikeuksien kanssa painiville Etelä-Euroopan maille, sitä voi pitää merkittävänä kotimaisen keskustelun kannalta. Erityisesti Suomen poliittisen kentän vasemmalla laidalla kustannuskilpailukyvyn parantamista nopeasti pidetään riskialttiina "tulonsiirtona" vientiteollisuudelle. Kriitikoiden mukaan riskin aiheuttavat ennen kaikkea kilpailukykytoimien ostovoimaa pienentävät elementit.

Viennin piristymistä ja investointien lisääntymistä kannattaa tutkijoiden mukaan kuitenkin tavoitella, vaikka palkkojen pienentäminen heikentäisikin yksityistä kulutusta. Hyödyt olisivat suuremmat.

"Tutkimuksen argumentit ovat uskottavia. Voidaan jopa sanoa, että Suomessa työvoimakustannusten pienentämisen vaikutukset olisivat vieläkin myönteisempiä kuin Etelä-Euroopan kriisivaltioissa, koska työpaikkoja on kadonnut nimenomaan vientiteollisuudesta”, totesi Helsingin Sanomissa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkija Niku Määttänen.

Artikkelia kommentoi lehdessä myös Helsingin yliopiston taloustieteen tutkija Juha Tervala, jonka mukaan Suomessa palkkojen pienentäminen pitäisi toteuttaa tekemällä pyhäpäivistä palkattomia lomapäiviä, lomarahoja leikkaamalla ja vuosityöaikaa pidentämällä. Julkisen sektorin lomarahat ja vuosityöajan pidennys ovat osa kilpailukykysopimusta, joka ei yksi riitä korjaamaan Suomen kilpailukykyä ja joka voi toteutua vain, jos siitä tulee riittävän kattava.

Metsäteollisuuden näkökulmasta järkevin tapa ottaa tarvittava 10–15 prosentin kilpailukykyloikka olisi pidentää työaikaa riittävästi, sillä se ei leikkaisi palkansaajien ostovoimaa. Lisäksi jäykkiin työehtoihin tarvitaan joustoja ja jatkossa paikallisen sopimisen pitäisi mahdollistaa konekohtaiset ratkaisut. Eri maissa sijaitsevat tuotantoyksiköt kilpailevat toistensa kanssa myös yksittäisen yrityksen sisällä.

Kansainvälisessä kilpailussa marginaalit ovat joka tapauksessa pienet. Samalla kilpailijamaat pyrkivät jatkuvasti pitämään kustannuksensa kurissa ja parantamaan tuottavuuttaan, joka lopulta mahdollistaa kovassa kilpailussa pärjäämisen.

Vientiteollisuuden merkitys on tunnustettu Ruotsissa, jossa avoin sektori määrittää palkankorotusvaran. Siksi Suomeen pitää rakentaa käynnissä olevissa neuvotteluissa aito vientiliittomalli. Pelissä ovat – jälleen kerran – kotimainen tuotanto ja työpaikat.