Metsien monimuotoisuutta turvataan suojelun ja talousmetsien luonnonhoidon yhdistelmällä.

Suomen metsistä noin 10 prosenttia on tiukasti suojeltu. Kokonaisuudessaan metsistä on suojeltu tai rajoitetussa käytössä 13 prosenttia. Suojelualueet ovat keskeisessä roolissa metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Kuitenkin metsiemme eliölajeista ja niiden populaatioista valtaosa elää talousmetsissä, joiden käsittely onkin monimuotoisuuden kannalta ratkaisevaa.

Talousmetsien luonnonhoito on kiinteä osa metsänhoitoa ja puunkorjuuta

Talousmetsien arvokkaat elinympäristöt on kartoitettu, ja nämä kohteet jätetään pääsääntöisesti metsänkäsittelyjen ulkopuolelle. Lisäksi hakkuualoille jätetään säästöpuita sekä lehtipuita ja metsiä myös kulotetaan. Näin voidaan säilyttää ja lisätä luonnonmetsille tyypillisiä rakennepiirteitä.

Säästöpuita jätetään metsien käsittelyalueille yhteensä lähes miljoona kuutiometriä vuodessa. Niistä muodostuu aikanaan monimuotoisuudelle tärkeää lahopuuta.

Talousmetsien luonnonhoitoa tehdään sitä mukaan, kun metsiä muutoinkin käsitellään. Kolmisen prosenttia Suomen talousmetsistä on vuosittain metsänkäsittelyjen piirissä. Metsäluonnossa kehitys on hidasta, joten luonnonhoidon vaikutukset voidaan todeta luonnossa vasta viiveellä, joskus jopa vuosikymmenten kuluttua.

Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteistutkimuksen mukaan talousmetsien luonnonhoidon toimet ovat oikeansuuntaisia, ja niillä on positiivisia monimuotoisuusvaikutuksia. Vaikutukset näkyvät etenkin uhanalaisessa ja vaateliaassa metsälajistossa kuitenkin viiveellä. Hakkuualojen säästöpuiden määrä on lisääntynyt merkittävästi ja lehtipuiden, etenkin haavan tilavuus on kasvanut metsämaisemassa. Myös suojeltujen alueiden pinta-ala on lisääntynyt. Tutkimuksen mukaan käytössä olevia luonnonhoidon toimia on mahdollista merkittävästi tehostaa, metsien suojelua lisätä ja samanaikaisesti tuottaa puuta metsäteollisuuden tarpeisiin.

Tarkasteltaessa metsien talouskäytön vaikutuksia metsäluonnon monimuotoisuuteen, tulee muistaa, että monimuotoisuus vaihtelee metsän kehitysvaiheen mukaan. Varhaisessa kehitysvaiheessaan metsä tarjoaa elinympäristön hyvin erilaiselle lajistolle kuin sama metsä esimerkiksi sadan vuoden ikään kasvaneena. Siksi metsälajiston kannalta on tärkeää, että metsä on maisematasolla monipuolinen ja sieltä löytyy elinympäristöjä erilaisiin olosuhteisiin sopeutuneille lajistoille.

Erityisesti harjujen ja lehtojen elinympäristöistä huolehtiminen on keskeistä Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, sillä näissä elinympäristöissä elää lähes 60 prosenttia uhanalaisesta metsälajistostamme. Harjujen ja lehtojen pinta-alaosuus metsistämme on kuitenkin vain noin viisi prosenttia.

Talousmetsien luonnonhoito koetaan tärkeäksi

Metsäteollisuus on panostanut merkittävästi talousmetsien monimuotoisuuden turvaamiseen myös kouluttamalla henkilöstöään ja koneyrittäjiään ympäristöasioissa sekä rahoittamalla metsien monimuotoisuustutkimusta. Metsäteollisuus käynnisti vuonna 2016 laajan metsäympäristöohjelman edistämään metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamista kasvavan puunkäytön tilanteessa. Ohjelman puitteissa on muun muassa toteutettu monivuotinen Lisää lahopuuta talousmetsiin -toimintaohjelma sekä tutkittu erilaisten metsänkäsittelymenetelmien soveltuvuutta turvemaille.