Metsäteollisuus näkee ennallistamisen yhtenä luonnon monimuotoisuutta ja sopeutumiskykyä parantavana toimena. EU:n ennallistamisasetusta koskevien neuvottelujen lopputulos herättää kuitenkin huolen kotimaisen puun saatavuudesta pitkällä aikavälillä ja suomalaisen teollisuuden kilpailukyvystä. Paljon jää sen varaan, mitä ennallistamistoimet lopulta ovat.
‍

Euroopan unionin komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston välisissä neuvotteluissa ennallistamistavoitteet palautettiin koskemaan kaikkea maa-alaa. Toimia tulisi kohdentaa kaikkiin heikentyneisiin luontotyyppeihin luototyyppiryhmien sijaan vuoteen 2030 saakka. Lopputulokseen sisällytettiin lisäksi kirjaus, jonka mukaan jäsenvaltiot asettavat etusijalle ennallistamistoimet Natura 2000 -alueilla vuoteen 2030 saakka. Myös kiisteltyä luontotyyppien heikentämiskieltoa on joustavoitettu.
‍

– Metsäteollisuus tukee tavoitetta, joissa luonnon monimuotoisuutta ja sopeutumiskykyä parannetaan ennallistamistoimilla. Olemme kuitenkin samalla peräänkuuluttaneet jäsenmaiden alueellisten erityispiirteiden, sosiaalisen, ympäristöllisen ja taloudellisen kestävyyden huomioimista lainsäädännössä, toteaa Metsäteollisuus ry:n kansainvälisten ja EU-metsäasioiden päällikkö Maija Rantamäki.
‍

Hyväksytty neuvottelulopputulos lisännee ennallistamistoimien piirissä olevaa pinta-alaa Suomessa. Tämä tarkoittaa sekä suoria että epäsuoria kustannuksia suomalaiselle elinkeinoelämälle.
‍

– Nyt saatu neuvottelutulos herättää metsäteollisuudessa paljon kysymyksiä, jopa huolia. Paljon jää sen varaan, mitä ennallistamistoimet lopulta ovat. Suomen tulee kaikin tavoin välttää tilannetta, jossa EU-lainsäädännöllä vaarannetaan maamme raaka-aineomavaraisuutta tai heikennetään teollisuutemme kilpailukykyä, Rantamäki painottaa.
‍

Neuvottelujen lopputulos menee vielä neuvoston ja parlamentin hyväksyttäväksi, minkä jälkeen asetus astuu voimaan.