Logistiikan toimivuus ja kustannustehokkuus ovat metsäteollisuudelle keskeisiä kilpailukykytekijöitä. Toimialan kuljetusmatkat ovat pitkiä, ja logistiikkakustannusten osuus liikevaihdosta noin kaksinkertainen verrattuna kilpailijamaihin Keski-Euroopassa.  

Dieselpolttoaineen verokanta Suomessa on Euroopan korkeimpia. Myös metsätyökoneissa käytettävän kevyen polttoöljyn verotasoa on nostettu. Korotukset ovat lisänneet metsäteollisuuden kustannuksia kymmeniä miljoonia euroja. Elokuussa 2020 voimaan tullut dieselpolttoaineen verotason nosto tarkoittaa metsäteollisuudelle yli 20 miljoonan euron vuotuisia lisäkustannuksia.  Tiekuljetusten kilpailukyky ja toimivuus on metsäteollisuudelle elintärkeä, eikä niiden kustannusrasitetta tule veronkorotuksilla lisätä.

Vuonna 2015 voimaan tullut rikkidirektiivi nosti metsäteollisuuden kuljetuskustannuksia arviolta 80 miljoonaa euroa vuodessa. Tulevan ympäristösääntelyn on arvioitu nostavan elinkeinoelämän ja etenkin vientiteollisuuden kustannuksia vuositasolla 25-40 miljoonaa euroa vuosina 2020-2025. Luvut eivät sisällä CO2-sääntelyä, jonka vaikutukset ovat auki. Metsäteollisuus pitää tärkeänä, että merenkulun ympäristösääntely tulee voimaan kaikilla maailman merialueilla samanaikaisesti. Vaikutukset kustannuksiin ja kilpailukykyyn tulee selvittää ennen säädöksiin sitoutumista.

Merenkulun väylämaksujen puolitus vuosina 2015-2020 on ollut hyvä keino pienentää merikuljetuskustannusten nousua. On myönteistä, että puolitusta halutaan jatkaa vuoden 2022 loppuun. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena tulee kuitenkin olla monimutkaisesta väylämaksujärjestelmästä luopuminen ja jäänmurron rahoittaminen suoraan valtion budjetista.