Vientiyritysten johtajat: Suomella oikea suunta, perusasiat ratkaisevia investointipäätöksissä

Suomalaisten vientiyritysten johtajat pitävät kysymystä Suomen vetovoimaisuudesta teollisuuden toiminta- ja investointiympäristönä ensiarvoisen tärkeänä. Jos perusasiat eivät ole kunnossa, investoinnit suuntautuvat Suomen ulkopuolelle.

Suomalaisten vientiyritysten johtajat pitävät kysymystä Suomen vetovoimaisuudesta teollisuuden toiminta- ja investointiympäristönä ensiarvoisen tärkeänä. Mikäli perusasiat eivät ole kunnossa, investoinnit suuntautuvat Suomen ulkopuolelle.

Innovaatiotoimintaan tarvitaan lisäpanostuksia, jotka tulee suunnata yritysvetoisiin TKI-hankkeisiin. Yliopistojen huippututkimuksen tasoa on nostettava.

Nordic West Office teki suomalaisen vientiteollisuuden – Kemianteollisuus ry:n, Metsäteollisuus ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n – toimeksiannosta selvityksen yritysjohtajien näkemyksistä Suomesta teollisuuden toimintaympäristönä. Selvitykseen haastateltiin kaikkiaan 30 yritysjohtajaa 27 yrityksestä.

 

Valtion keskeisin tehtävä on laittaa perusasiat kuntoon

 Vientiyritysten johtajat ovat yksimielisiä siitä, että valtion keskeisin tehtävä on laittaa perusasiat kuntoon. Yritysten näkökulmasta on tärkeintä, että valtio takaa niille ennustettavan, vakaan ja kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön. Suomi ei saa jäädä jälkeen keskeisistä verrokkimaista verojärjestelmän ennakoitavuudessa, infrastruktuurin toimivuudessa tai työmarkkinoiden vakaudessa.

Yritysjohtajien mukaan ”innovatiivisen ekosysteemin” eli kekseliään verkoston luominen on valtiollisen innovaatiojärjestelmän tärkein tehtävä. Julkisen tuen tasoa yritysten TKI-toimintaan on kasvatettava, ja julkinen rahoitus pitää järjestää niin, että syntyy erikokoisten yritysten ja korkeakoulujen ketteriä ja joustavia verkostoja. Globaalissa kilpailussa mukana olevat suomalaisyritykset painottavat, että innovaatiot ja uusi liiketoiminta syntyvät asiakastarpeista, valtion tehtävä ei ole innovoida eikä valita ”voittajia”.

 

Nämä tekijät tekevät toimintaympäristöstä paremman

  1. Kilpailukykyinen kustannustaso – pitkäjänteisesti ennustettava, reilu sääntely ja verotus
  2. Kokonaisveroasteen alentamisen jatkaminen − teollisuuden toimintaedellytykset
  3. Työrauhalainsäädännön kehittäminen − poliittinen lakko-oikeus pohjoismaiselle tasolle
  4. Julkisen sektorin TKI-panostukset − verrokkimaiden tasolle ja yritysten lähtökohdista
  5. Innovaatioekosysteemien rakentaminen − myös suuret veturiyritykset mukaan
  6. Kansainvälisesti korkeatasoinen tutkimus sekä korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö
  7. Koulutuksen rahoituksen ja osaavan työvoiman riittävyys, työelämän tarpeita vastaava osaaminen
  8. Kansainvälisten osaajien saaminen Suomeen − verohelpotukset ja tarveharkinnasta luopuminen
  9. Uudistumista ja digitalisaatiota tukeva lainsäädäntö ja byrokratian purku – tärkeät lakihankkeet maaliin
  10. Infrastruktuurin kunto − nykyistä suurempi panostus ylläpitoon

 

Vientiteollisuus luo Suomeen yhteensä noin 1,1, miljoonaa työpaikkaa eli 43 % kaikista Suomen työpaikoista. Vientiteollisuuden osuus Suomen BKT:sta on suoraan, välillisesti ja tulovaikutusten kautta 46 % ja osuus verokertymästä 28 miljardia eli yli puolet Suomen valtion budjetista (KPMG 2018).

 

Lisätiedot

Maarit Lindström, pääekonomisti, Metsäteollisuus, 040 531 8262

Risto E.J. Penttilä, Nordic West Office, 050 366 2395

Lisätietoja antaa

Maarit Lindström

Johtaja

040 531 8262