Yhteismetsä on osakastilojen yhteisesti omistama metsäalue, joka on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakkaiden hyväksi.

‍

Metsäteollisuus kannattaa yhteismetsänomistuksen kehittämistä, sillä yhteismetsien omistus edistää suunnitelmallista metsätaloutta. Aktiivinen ja järjestäytynyt metsänomistus helpottaa tasaisen puuvirran saamista metsäteollisuudelle.

‍

Helppo ja kannattava omistusmuoto metsänomistajalle

Metsänomistajan näkökulmasta yhteismetsän etuna on sen vaivattomuus omistusmuotona: hallintomalli on samantyyppinen kuin taloyhtiössä. Käytännön toiminnasta vastaa toimitsija tai osakkaiden valitsema hoitokunta. Osakkaat voivat keskenään päättää, minkä kestävän metsätalouden osa-aluetta – taloudellista, sosiaalista vai ekologista – he haluavat toiminnassaan painottaa.

‍

Yhteismetsän osakkaana metsänomistaja voi saada puunmyyntituloja oman metsän omistamista tasaisemmin. Yhteismetsän tuotto jaetaan osakkaille omistusosuuksien suhteessa. Kun metsää hoidetaan suurempana yksikkönä, saadaan puulle parempi hinta ja kulut ovat yksikköä kohden pienempiä.

‍

Yhteismetsillä isompia metsätiloja

Yhteismetsillä voidaan estää metsien omistusrakenteen pirstoutumista, koska perinnönjaossa on helpompi jakaa yhteismetsäosuuksia kuin pirstoa metsätila pienemmiksi palstoiksi.

‍

Yhteismetsän voi perustaa jo yksikin metsänomistaja edellyttäen, että hänellä on kaksi tai useampia metsätiloja. Yleensä yhteismetsä perustetaan vähintään kahden metsänomistajan maista. Yhteismetsän osakkaaksi pääsee myös ostamalla myynnissä olevia yhteismetsäosuuksia tai liittämällä kiinteistö tai sen osa yhteismetsään. Liittyminen vahvistetaan maanmittaustoimituksessa, jonka kustannukset maksaa valtio.

‍

Yhteismetsästä myös verohyötyjä

Yhteismetsän perustaminen tai lisämaan liittäminen olemassa olevaan yhteismetsään on verotuksen kannalta edullista, koska sitä ei pidetä kiinteistön luovutuksena. Tämän vuoksi varainsiirtoveroa ei peritä, eikä luovutusvoiton veroa tarvitse maksaa. Puunmyynti- ym. pääomatulojen veroprosentti on yhteismetsällä pienempi 28 % kuin yksityishenkilöllä 30 % tai 34 %. Lisäksi yhteismetsän osakkailleen jakama tulo on verotonta.

‍

Metsäsuunnitelma ja tilinpäätös vaaditaan

Yhteismetsää on hoidettava ja käytettävä metsäsuunnitelman mukaan. Metsäsuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon kestävän metsätalouden asettamat vaatimukset, ja se on lähetettävä asianomaiselle metsäkeskukselle tiedoksi.

‍

Yhteismetsän katsotaan olevan perinteistä metsänomistusta ammattimaisempaa toimintaa, joten yhteismetsä on tilinpäätösvelvollinen. Kultakin tilikaudelta on siis laadittava tuloslaskelma, taseen ja toimintakertomuksen käsittävä tilinpäätös, jonka tilintarkastajat tarkastavat.

‍

Yhteismetsät yleistyvät

Yhteismetsiä on Suomessa yli 500 kpl. Niiden yhteispinta-ala on yli 700 000 hehtaaria, eli yli 6 % yksityismetsien pinta-alasta. Suurin yhteismetsä on Kuusamon yhteismetsä, jolla on yli 4 000 osakasta ja noin 92 000 hehtaaria maata. Pienimmällä yhteismetsällä on pinta-alaa alle kaksikymmentä hehtaaria. Yhteismetsien lisäämisessä ja niiden laajentamisessa on kaksi vaihtoehtoa. Yhteismetsiä voidaan perustaa lisää, ja kiinnostus onkin virinnyt eri puolilla maata. Suurin osa uusista yhteismetsistä on suvun kesken perustettuja. Yhteismetsät yleistyvät myös, kun niihin ostetaan uusia alueita sekä liittämällä metsätiloja yhteismetsään osuuksia vastaan.