1. Vuonna 2023 metsäteollisuuden tehtailla säästettiin energiaa yhteensä 1044 gigawattituntia.

‍

Noin 1044 gigawattitunnin vuotuinen säästö on merkittävä. Se tarkoittaa, että joka päivä energian säästöä on kertynyt keskimäärin 2,86 gigawattituntia, mikä vastaa 56 000 omakotitalon vuotuista energiankulutusta.

‍

Kun yrityksillä menee hyvin ja talouden näkymä näyttää hyvältä, ne pystyvät investoimaan myös energiatehokkuuteen. Viime vuodet ovat olleet monella tapaa poikkeuksellisia. Vuosi 2021 oli vielä maailmanlaajuisesti haastava koronaviruspandemian vuoksi. Vuonna 2022 sen sijaan Venäjän hyökkäyssota sekoitti energiamarkkinat. Energiatehokkuustoimenpiteiden määrä on kuitenkin pysynyt normaalilla tasolla tai jopa kasvanut.

‍

Metsäteollisuus on saavuttanut energiansäästöjä viime vuosikymmenen aikana keskimäärin noin 800 gigawattituntia joka vuosi, joskin keskiarvoa nostaa vuoden 2017 poikkeuksellinen piikki energiansäästössä.
‍

Metsäteollisuuden tuotanto vaatii paljon energiaa, joten energiatehokkuus on toimialalle kilpailutekijä. Siksi metsäteollisuuden tehtailla panostetaan energianuukuuteen ja kehitetään jatkuvasti energiatehokkuutta.

‍

Energiatehokkuus on tehtaalle kilpailutekijä.

‍

Meneillään oleva energiakriisi on nostanut energian hintaa, mikä kannustaa yhä vahvemmin energiatehokkuuden parantamiseen. Epävarmat tulevaisuudennäkymät voivat kuitenkin vaikuttaa investointihalukkuuteen.

‍

‍

Vuoden 2017 poikkeuksellisen suurta noin 2000 gigawattituntiin noussutta energiansäästömäärää selittävät muutaman jättiluokan investoinnit. Isoin niistä oli kokonaisen tehtaan uusiminen, joka johti huomattavaan loikkaan energiatehokkuudessa.

‍

2. Kaikkiaan vuonna 2023 metsäteollisuuden tehtailla tehtiin energiatehokkuutta parantaneita investointeja ja muita yksittäisiä kehittämistoimia 154 kappaletta.

‍

Metsäteollisuusyritykset toteuttivat keskimäärin 12–13 energiatehokkuutta parantavaa toimenpidettä kuukaudessa. Lähes samanlainen kehitystahti on jatkunut jo yli kymmenen vuotta. Käytännössä metsäteollisuuden tehtailta on raportoitu keskimäärin joka kolmas päivä jokin yksittäinen energiatehokkuustoimi tai -investointi.

‍

Millaisilla teoilla energiaa on sitten pystytty säästämään? Metsäteollisuuden energiatehokkuustoimien kärkikolmikossa ovat:

- Tehtaan tuotantoprosessin tehostaminen, esimerkiksi automaatiota kehittämällä

- Itse energiantuotannon tehostaminen eli energiatehokkuusparannukset energiantuotantoyksiköissä

- Höyryn käytön tehostaminen, kuten hukkaan menevän höyryn vähentäminen lämmön talteenotolla

‍

Harvoin tehtaalla tehty energiatehokkuutta parantanut investointi tai muu teko on vaikutukseltaan lyhytaikainen. Päinvastoin. Kun esimerkiksi tuotantoprosessin energiatehokkuutta onnistutaan parantamaan, se poikii energiansäästöä tulevinakin vuosina.

‍

‍

‍

3. Metsäteollisuuden osuus koko elinkeinoelämän vuosina 2017–2023 toteuttamasta energiansäästöstä on noin puolet.

‍

Metsäteollisuuden osuus koko elinkeinoelämän energiansäästöstä on ollut noin puolet nykyisellä sopimuskaudella. Energiansäästöjen määrä kuitenkin vaihtelee vuosittain huomattavasti alojen välillä sekä toimialojen sisällä.

‍

Metsäteollisuuden yritykset ovat myös erittäin kattavasti mukana energiatehokkuussopimuksissa ja -seurannassa. Käynnissä olevalla sopimuskaudella energiatehokkuutta tavoittelee 32 metsäteollisuuden yritystä kaikkiaan 123 eri toimipaikalla.

‍

Kaikkiaan elinkeinoelämästä mukana energiatehokkuussopimuksissa on 564 yritystä. Lisäksi energiansäästöjä Motivan hankkeessa tavoittelee 204 kiinteistöalan yritystä sekä 157 kaupunkia, kuntaa ja kuntayhtymää.

‍

Tehokas energiankäyttö vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä.

‍

Koko Suomen tasolla energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa energia- ja ilmastostrategiaa sekä ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä. Vastuullinen ja tehokas energiankäyttö vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä.

‍

Vuonna 2023 metsäteollisuuden osuus elinkeinoelämän toteuttamasta energiansäästöstä oli edelleen mittava.

‍

‍

4. Suomalainen sellutehdas on energiatehokkuudessaan Euroopan parhaimmistoa.

‍

Kemiallisen sellun tuotannossa suomalainen sellutehdas on huomattavasti EU:n keskiarvoa energiatehokkaampi. Suomalaisella sellutehtaalla tuotettua tonnia kohti käytetään alle 10 gigajoulea sähköä ja höyryä, kun EU-maiden keskiarvo on melkein 11 gigajoulea.

‍

Suomalaisen tehtaan energiatehokkuus selittyy pitkälti sillä, että tehtaat ovat moderneja ja niiden energiatehokkuuteen on panostettu. Meillä huomattava osa tehtaista on niin sanottuja integraatteja, joissa tuotetaan sellun lisäksi sen jatkojalosteita paperia ja kartonkia. Näin sellun tuotannon lämpövirrat ja energiantuotannon lämmöt pystytään hyödyntämään paperi- ja kartonkitehtaalla. Tehtailla käytetään runsaasti uusiutuvaa energiaa, joten energiantuotanto on tehokasta ja ympäristöystävällistä.

‍

Energiankäyttö sellun tuotannossa
‍(gigajoulea/tuotettutonni, ADT)

‍

5. Myös suomalaisten paperi- ja kartonkitehtaiden energiatehokkuus on EU-vertailussa hyvällä tasolla.

‍

Suomalaisten paperi- ja kartonkitehtaiden energiatehokkuus on vähintäänkin yhtä hyvä kuin EU-maissa keskimäärin. Konsulttiyhtiö Fisher Internationalin vertailun mukaan suomalaiset tehtaat ovat isoja, tehokkaita ja moderneja muiden EU-maiden tehtaisiin verrattuna.

‍

Suomalaisten tehtaiden energiatehokkuus on jopa yllättävän hyvä, kun tulosta arvioidaan suhteessa suomalaisen tuotannon ominaispiirteisiin: Suomessa tehtaat sijaitsevat muita Euroopan tehtaita pohjoisemmassa, joten lämmitystarve on meillä lähtökohtaisesti suurempi. Tämä ei kuitenkaan nosta keskimääräistä energiankulutustamme muita EU-maita korkeammalle.

‍

Edelleen Suomessa käytetään myös paino- ja kirjoituspaperien sekä pakkauskartonkien tuotannossa suhteessa muita maita enemmän neitseellistä raaka-ainetta, joka tuotetaan samalla tehdasalueella. Sen jatkoprosessointi esimerkiksi paperiksi kuluttaa suhteessa enemmän energiaa kuin esimerkiksi kertaalleen kuivatun markkinasellun prosessointi.

‍

Tehdasintegraatit tuovat tehokkuushyötyjä.

‍

Suomalaiset tehdasintegraatit kuitenkin tuovat tehokkuushyötyjä. Energiantuotannossa syntyviä lämpövirtoja saadaan paremmin hyödynnettyä, eikä sellua tarvitse erikseen kuivata ja kuljettaa muualle.

‍

‍

Artikkelissa metsäteollisuuden lukuihin on käytetty soveltuvin osin elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen toimialakohtaisia ja toimenpideohjelmakohtaisia energiansäästölukuja.

‍

EDIT 8.10.2024: Metsäteollisuuden vuoden 2023 energian säästö vastaa 56 000 omakotitalon vuotuista energiankulutusta. Aikaisemmassa versiossa asia ilmaistiin "154 omakotitalon vuotuinen energiankulutus päivässä".