1. Metsäteollisuuden tehtailla säästettiin energiaa yhteensä 426 gigawattituntia vuonna 2021.

‍

Noin 426 gigawattitunnin vuotuinen säästö on merkittävä. Se tarkoittaa, että joka päivä energian säästöä on kertynyt keskimäärin 1,17 gigawattituntia, mikä vastaa 63 omakotitalon vuotuista energiankulutusta.

‍

Kun yrityksillä menee hyvin ja talouden näkymä näyttää hyvältä, ne pystyvät investoimaan myös energiatehokkuuteen. Viime vuodet ovat olleet monella tapaa poikkeuksellisia. Vuosi 2021 oli maailmanlaajuisesti haastava koronaviruspandemian vuoksi. Energiatehokkuustoimenpiteiden määrä pysyi kuitenkin normaalilla tasolla.

‍

Metsäteollisuus on saavuttanut energiansäästöjä viime vuosikymmenen aikana keskimäärin 800 gigawattituntia joka vuosi, joskin keskiarvoa nostaa vuoden 2017 poikkeuksellinen piikki energiansäästössä.
‍

"Energiatehokkuus on tehtaalle kilpailutekijä."
‍

Vuoden 2017 poikkeuksellisen suurta yli 2000 gigawattituntiin noussutta energiansäästömäärää selittävät muutaman jättiluokan investoinnit. Isoin niistä oli kokonaisen tehtaan uusiminen, joka johti huomattavaan loikkaan energiatehokkuudessa.

‍

Lähde: Motiva

‍

‍

Metsäteollisuuden tuotanto vaatii paljon energiaa, joten energiatehokkuus on toimialalle kilpailutekijä. Siksi metsäteollisuuden tehtailla todella panostetaan energianuukuuteen sekä trimmataan jatkuvasti energiatehokkuutta. Meneillään oleva energiakriisi on nostanut energian hintaa, mikä kannustaa energiatehokkuuden parantamiseen. Epävarmat tulevaisuudennäkymät voivat kuitenkin vaikuttaa investointihalukkuuteen.

‍

2. Kaikkiaan vuonna 2021 metsäteollisuuden tehtailla tehtiin energiatehokkuutta parantaneita investointeja ja muita yksittäisiä kehittämistoimia 120 kappaletta.

‍

Se tarkoittaa, että keskimäärin joka kuukausi toteutettiin 8-9 toimenpidettä, jotka paransivat energiatehokkuutta.

‍

Samanlainen trimmaustahti on jatkunut jo yli kymmenen vuotta. Käytännössä metsäteollisuuden tehtailta on raportoitu keskimäärin joka kolmas päivä jokin yksittäinen energiatehokkuustoimi tai -investointi.

‍

Millaisilla teoilla energiaa on sitten pystytty säästämään? Energiatehokkuustoimien kärkikolmikossa metsäteollisuudessa ovat:

‍

  • tehtaan tuotantoprosessin tehostaminen, vaikkapa automaatiota kehittämällä,
  • itse energiantuotannon tehostaminen, eli energiatehokkuusparannukset energiantuotantoyksiköissä
  • höyryn käytön tehostaminen, kuten hukkaan menevän höyryn vähentäminen lämmön talteenotolla

Harvoin tehtaalla tehty energiatehokkuutta parantanut investointi tai muu teko on vaikutukseltaan lyhytaikainen. Päinvastoin, kun esimerkiksi tuotantoprosessin energiatehokkuutta onnistutaan parantamaan, se poikii energiansäästöä tulevinakin vuosina.

‍

‍

3. Metsäteollisuuden osuus koko elinkeinoelämän vuosina 2017-2021 toteuttamasta energiansäästöstä on noin puolet.

‍

Metsäteollisuuden osuus koko elinkeinoelämän energiansäästöstä on ollut noin puolet nykyisellä sopimuskaudella, mutta yleisesti ottaen energiansäästöjen määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti alojen välillä sekä toimialojen sisällä.

‍

Metsäteollisuuden yritykset ovat myös erittäin kattavasti mukana energiatehokkuussopimuksissa ja -seurannassa. Käynnissä olevalla sopimuskaudella energiatehokkuutta tavoittelee 31 metsäteollisuuden yritystä kaikkiaan 120 eri toimipaikalla.

‍

Kaikkiaan elinkeinoelämästä mukana energiatehokkuussopimuksissa on 502 yritystä. Lisäksi energiansäästöjä Motivan hankkeessa tavoittelee 154 kiinteistöalan yritystä sekä 121 kuntaa ja kuntayhtymää.

"Tehokas energiankäyttö vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä."

Koko Suomen tasolla energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa energia- ja ilmastostrategiaa sekä ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä. Vastuullinen ja tehokas energiankäyttö vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä.

‍

Vuonna 2021 metsäteollisuuden osuus elinkeinoelämän toteuttamasta energiansäästöstä oli edelleen mittava.

‍

‍

4. Suomalainen sellutehdas on energiatehokkuudessaan Euroopan parhaimmistoa.

Kemiallisen sellun tuotannossa suomalainen sellutehdas on huomattavasti EU:n keskiarvoa energiatehokkaampi. Suomalaisella sellutehtaalla tuotettua tonnia kohti käytetään alle 10 gigajoulea sähköä ja höyryä, kun EU-maissa keskiarvo on melkein 11 gigajoulea.

‍

Suomalaisen tehtaan energiatehokkuus selittyy pitkälti sillä, että tehtaat ovat moderneja ja niiden energiatehokkuuteen on panostettu. Meillä huomattava osa tehtaista on niin sanottuja integraatteja, joissa tuotetaan sellun lisäksi sen jatkojalosteita paperia ja kartonkia. Näin sellun tuotannon lämpövirrat ja energiantuotannon lämmöt pystytään hyödyntämään paperi- ja kartonkitehtaalla. Tehtailla käytetään runsaasti uusiutuvaa energiaa, joten tuotanto on tehokasta ja ympäristöystävällistä.

‍

Energian käyttö sellun tuotannossa (gigajoulea/tuotettu tonni, ADT)

‍

5. Myös suomalaisten paperi- ja kartonkitehtaiden energiatehokkuus on EU-vertailussa hyvällä tasolla.

Suomalaisten paperi- ja kartonkitehtaiden energiatehokkuus on vähintäänkin yhtä hyvä kuin EU-maissa keskimäärin. Konsulttiyhtiö Fisher Internationalin vertailun mukaan mukaan suomalaiset tehtaat ovat isoja, tehokkaita ja moderneja muiden EU-maiden tehtaisiin verrattuna.

‍

Suomalaisten tehtaiden energiatehokkuus on jopa yllättävän hyvä, kun tulosta arvioidaan suhteessa suomalaisen tuotannon ominaispiirteisiin.

‍

Suomessa tehtaat sijaitsevat muita Euroopan tehtaita pohjoisemmassa, joten lämmitystarve on meillä lähtökohtaisesti suurempi. Tämä ei kuitenkaan nosta keskimääräistä energiankulutustamme muita EU-maita korkeammalle.

‍

Edelleen Suomessa käytetään myös paino- ja kirjoituspaperien sekä pakkauskartonkien tuotannossa suhteessa muita maita enemmän neitseellistä raaka-ainetta, joka tuotetaan samalla tehdasalueella. Sen jatkoprosessointi esimerkiksi paperiksi kuluttaa suhteessa enemmän energiaa kuin esimerkiksi kertaalleen kuivatun markkinasellun prosessointi.

‍

"Tehdasintegraatit tuovat tehokkuushyötyjä."

‍

Suomalaiset tehdasintegraatit kuitenkin tuovat tehokkuushyötyjä. Energiantuotannossa syntyviä lämpövirtoja saadaan paremmin hyödynnettyä, eikä sellua ei tarvitse erikseen kuivata ja kuljettaa muualle.

‍

Lisäksi Suomessa tuotetaan suhteessa enemmän korkeamman jalostusasteen tuotteita, joiden tuotanto kuluttaa enemmän energiaa tuotettua tonnia kohti. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi kevyemmät paperilaadut.

‍

‍

Artikkelissa metsäteollisuuden lukuihin on huomioitu elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen toimialakohtaiset energiansäästöluvut.