Takaisin

Metsäteollisuuden viestit hallituksen puolivälitarkasteluun

Metsäteollisuuden menestys edellyttää kilpailukykyistä ja vakaata toiminta- ja investointiympäristöä. Hallituksen on myös puolivälitarkastelussa huhtikuun lopulla pidettävä kiinni lupauksestaan, ettei se lisää teollisuuden kustannuksia kuluvan vaalikauden aikana.

Hallituksen on otettava EU:n energia- ja ilmastopolitiikassa sekä metsien käyttöön liittyvässä EU-sääntelyssä aktiivinen ja kilpailukykyä parantava ote. Kauppapolitiikalla on edistettävä vapaakauppaa ja mahdollistettava metsäteollisuustuotteiden sujuva vienti ja tuonti. Tiiviit kahdenväliset yhteydet Venäjälle ovat tärkeitä: investointien myötä ja raaka-aineen tarpeen kasvaessa on puun saanti Venäjältä turvattava.

Talouden rakenteet kuntoon

Julkisen talouden tasapainottamista on jatkettava. Verotuksen on oltava ennustettavaa ja yrittämiseen kannustavaa. Yhteisöverokanta on säilytettävä kilpailukykyisenä. Työmarkkinoiden toimivuutta on parannettava. Työaikalain ja vuosilomalain uudistamisen tulee vähentää työmarkkinoiden jäykkyyksiä. Perhevapaajärjestelmän muutos ei saa lisätä työnantajien kustannuksia.

Julkisen talouden tasapainottamisessa pitää ottaa huomioon seuraavat lähtökohdat:

  • Finanssipolitiikan tulee pohjimmiltaan olla pitkän aikavälin kestävyystavoitteisiin tähtäävää.
  • Rakenneuudistusten vauhdittamiseen on kannustettava voimakkaasti. 
  • Kilpailukykyä, vientiä ja investointeja vahvistavaa talouspolitiikkaa on Suomessa jatkettava talouskasvun turvaamiseksi. 
  • Metsäteollisuuden näkökulmasta merkittävä kokonaisuus on yritystukiin liittyvä selvitys, joka ei saa johtaa teollisuuden kustannustaakan kasvamiseen.

Koulutuspolitiikka ja TKI-toiminta nostettava keskiöön

Oppisopimusjärjestelmää on kehitettävä joustavammaksi ja tehokkaammaksi. Byrokratian vähentämiseksi oppisopimustoimistojen tehtävät tulee siirtää koulutuksen järjestäjien hoidettaviksi.

Ammatillisen koulutuksen reformi on toteutettava: rahoitusmalli on muutettava tulosperusteiseksi, ammatillista koulutusta ei tule siirtää maakuntahallinnon alaisuuteen ja koulutuksen resurssien ohjaus tulee olla valtakunnallista.

Korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä on vahvistettava ja korkeakoulujen profilointiin on kannustettava nykyistä enemmän.

Tutkimus, kehitys ja innovaatiot on tuotava vahvemmin hallituksen ohjelmaan. Julkista TKI-rahoitusta on myönnettävä myös suurten yritysten metsäbiotalouden hankkeisiin. Innovaatioiden demonstrointiin ja kaupallistamiseen on saatava enemmän julkista rahoitusta.

Energia- ja ilmastopolitiikkaan pitkäjänteisyyttä

Teollisuuden kansainvälinen kilpailukyky ja hiilivuodon torjunta ovat ilmastopolitiikan keskeisiä lähtökohtia, jotka on turvattava ajankohtaisissa EU-hankkeissa, kuten päästökaupparevisiossa, ei-päästökauppasektorin taakanjaossa, uusiutuvan energian edistämisessä mukaan lukien biomassan kestävyyspolitiikka sekä EU:n energiatehokkuusdirektiivissä.

Mahdollisuudet biomassavarojen monipuoliseen hyödyntämiseen kestävällä tavalla on turvattava EU- lainsäädännössä, jonka on otettava huomioon kunkin EU-maan erityispiirteet. Kestävyyskriteereistä tai hiilinieluista ei saa tulla rajoitteita, jotka pienentävät kestäviä hakkuumahdollisuuksia.

Sääntely sujuvammaksi ja kiertotalous käytäntöön

Sujuvoitetaan säädöksiä -kärkihanketta on vietävä määrätietoisesti eteenpäin. Sääntelyä on perattava, purettava ja uudistettava. Sähköisiä lupa- ja valvontajärjestelmiä on kehitettävä määrätietoisesti kohti yhden luukun mallia. Myös lupien maksimikäsittelyajat on otettava käyttöön.

Yhden luukun lainsäädäntöhanke on toteutettava laajalla soveltamisalalla. Viranomaisten keskinäisten valitusten määrä on minimoitava.

Kiertotalous-kärkihankkeiden on tuettava sääntelyä ja jätteiden monipuolista hyödyntämistä. MARA-asetuksen on tähdättävä jätteiden hyötykäytön lisäämiseen maanrakentamisessa. Hyötykäyttötavoitteet ja kiertotalouden periaatteet eivät toteudu, mikäli kenttärakenteiden raja-arvoja kiristetään.

Puu liikkeelle entistä paremmin ja kestävästi

Kysyntä ja tarjonta on saatava kohtaamaan ja puu liikkeelle metsistä entistä paremmin. Metsävaratietoja ja sähköisiä palveluja on hyödynnettävä tehokkaammin. Metsänomistusrakennetta on parannettava mm. estämällä tilojen pirstoutuminen, kasvattamalla tilakokoja, lisäämällä yhteismetsäomistusta sekä purkamalla kuolinpesäomistusta. Metsätalouden verotusta ja hyvän metsänhoidon kannustinjärjestelmää on kehitettävä. Metsätuholakia on korjattava.

Tarvitaan konkreettinen ja koordinoitu toimintaohjelma kestävien hakkuumahdollisuuksien kasvattamiseksi ja puun tarjonnan vahvistamiseksi. Suomi on saatava houkuttelevaksi investointiympäristöksi myös mekaaniselle puunjalostukselle. Metsähakesähkötuki on poistettava.

Metsien ja soiden suojelua on jatkettava vapaaehtoisin keinoin, siksi METSO-rahoitusta on vahvistettava.

Liikennettä ja väyliä uudistettava – kustannustehokkuutta logistiikkaan

Liikenneverkkoa on kehitettävä pitkäjänteisesti ja alemman tiestön liikennöitävyys on turvattava. Liikenteen ja väylähallinnon uudistukset on toteutettava harkiten. Logistiikkakustannukset eivät saa nousta ja liikenneverkon yhtenäisyys on säilytettävä.

Rautateiden raakapuuterminaalien toinen vaihe on toteutettava, väylämaksu ja ratavero on poistettava. Teollisuudelle on kompensoitava mahdollisesta lisäsääntelystä ja verotuksesta aiheutuvat lisäkustannukset – dieselveron palautusjärjestelmä on otettava käyttöön.