Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten tammi-marraskuun puun ostomäärä yksityismetsistä oli 28,4 miljoonaa kuutiota, mikä on 10 prosenttia vähemmän kuin viiden edellisen vuoden vastaavan ajan keskiarvo.

Kuitupuun ostomäärä, 16,3 miljoonaa kuutiota, oli 2 prosenttia vähemmän kuin viiden edellisen vuoden tammi-marraskuussa. Tukkien ostomäärä oli 11,1 miljoonaa kuutiota, mikä on 21 prosenttia vähemmän kuin viiden edellisen vuoden vastaavana aikana.

– Metsäteollisuus toimii globaalissa ympäristössä, joten esimerkiksi maailmantalouden kasvun hidastuminen ja epävarmuuden lisääntyminen heijastuvat myös puukauppaan, toteaa Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi.

Kantohinnat laskivat

Tukkien keskikantohinnat laskivat 1–2 prosenttia lokakuusta. Mäntykuidun keskikantohinta laski 5 prosenttia ja kuusi- ja koivukuidun 3 prosenttia lokakuusta.Marraskuussa mäntytukista maksettiin keskimäärin 53 euroa kuutiolta ja kuusitukista 57 euroa kuutiolta, mutta hinta vaihteli alueittain ja hakkuutavoittain 32 ja 60 euron välillä. Koivutukin keskihinta oli 42 euroa kuutiolta ja vaihteli 30 ja 47 euron välillä. Kuitupuiden keskikantohinta oli 16–18 euroa kuutiolta ja hinta vaihteli 11 ja 22 euron välillä.

Kantohintojen vaihteluun on useita syitä. Hintatasoon vaikuttavat muun muassa hakkuutapa, korjattavan puuston kokonaismäärä, puun laatu, runkojen koko, metsä- ja kaukokuljetusmatka, maasto sekä korjuuajankohta ja -olosuhteet. Tämän vuoksi puun hinta saattaa vaihdella merkittävästi jopa vierekkäisillä metsäkohteilla.

Suometsät tärkeitä puuhuollolle – vesistövaikutuksia tulee seurata tarkasti

Suometsät ovat tärkeässä roolissa teollisuuden puuhuollon kannalta. Turvemaiden metsät ovat hyvin monimuotoisia ja paikalliset vesiolosuhteet vaihtelevat eri puolilla maata. Marraskuun lopulla julkaistujen uusien valtakunnallisten arvioiden mukaan metsistä ja soilta tuleva kokonaisvesistökuormitus ei ole kasvanut, mutta metsätalouden aiheuttama osuus on aiemmin arvioitua suurempi.

Lisätutkimusta metsätalouden vesistövaikutuksista tarvitaan, ja metsäteollisuus haluaa olla mukana kehittämässä toimivia ratkaisuja suometsien hoitoon ja käyttöön. Toimenpiteiden ennakkosuunnittelu ja laadukas toteutus tarvitsee saumatonta yhteistyötä ja tiedonkulkua eri tahojen ja toimijoiden välillä.

Metsistä ja soilta tuleva vesistökuormitus ja metsätalouden vaikutukset kuormitukseen arvioitiin MetsäVesi-hankkeessa. Tulokset osoittavat, että metsätalouden aiheuttaman ravinnekuorman kehitystä on tarve seurata jatkuvasti ja parantaa vesiensuojelua muuttuvassa ilmastossa.

Lisätietoja:Karoliina Niemi, metsäjohtaja, Metsäteollisuus ry, puh. 050 567 9093Anu Islander, metsäasiantuntija, Metsäteollisuus ry, puh. 040 729 3678