Tuoreen selvityksen mukaan vientiteollisuudella on Suomessa yhä valtava merkitys. Kestävän talouskasvun perusedellytys on, että yritysten kansainvälisesti tasaveroisista toimintaedellytyksistä huolehditaan.





Teollisuuden merkitystä kansantaloudessa on viime vuosina vähätelty. Kevein perustein on annettu ymmärtää, ettei teollisuudella enää olisi yhteiskunnassamme merkittävää painoarvoa.

Olisi vaarallista, jos tämä virhenäkemys yleistyisi yleiseksi totuudeksi. Pahimmillaan hallitusohjelmakin voisi rakentua tavoitteille, joissa talouden aidot vahvuudet sivuutetaan.

Tuoreen selvityksen mukaan vientiteollisuudella on yhä valtava merkitys. Konsulttiyhtiö KPMG:n Oulun yliopiston avustuksella tekemä tutkimus summaa, että vientiteollisuus luo koko arvoketjussaan 90 miljardin euron arvonlisän. Se on lähes puolet Suomen bkt:n arvonlisäyksestä.

Työpaikkoja vientiteollisuus luo peräti 1,1 miljoonaa, mikä on 43 prosenttia kaikista työllisistä. Vientiteollisuus työllistää suoraan noin 470 000 ihmistä, mutta synnyttää esimerkiksi vientisektorin ulkopuolisiin palveluihin yli 500 000 työpaikkaa – eli enemmän kuin on vientiyritysten omia työpaikkoja. Selvitys erittelee vientiyritysten suorat ja välilliset vaikutukset sekä vaikutukset yksityiseen kulutukseen ja verotuloihin.

Kemian-, metsä- ja teknologiateollisuus tuovat tavara- ja palveluviennin tuloista noin 80 prosenttia. Kun mukaan lasketaan teollisuuden loputkin toimialat, osuus nousee 85 prosenttiin. Näin merkittävä siivu vientituloista on mahdollinen, koska teollinen valmistus ja sen tuotteisiin liittyvä palvelujen liiketoiminta kytkeytyvät vahvasti toisiinsa.

Näillä näkymin seuraavan hallituksen ohjelma laaditaan tilanteessa, jossa maailmantalouden kasvu on hiipunut. Riskit vientikysynnän kasvun hyytymiselle ovat lisääntyneet, samoin huoli ilmastonmuutoksesta.

Suomen kannalta on olennaista, minne tulevaisuudessa tehdään investoinnit sekä minne sijoittuvat TKI-toiminta ja tuotanto. Meillä on käytössämme ja myytävänä maailman puhtainta teknologiaa sekä tuotteita ja ratkaisuja, jotka lisäävät teollisuuden asiakkaiden toiminnan kestävyyttä.

Matkalla kohti hiilineutraaliutta tarvitaan uusiutumisen mahdollistavaa toimintaympäristöä. Ilmastotyö on meille suuri mahdollisuus, kunhan emme ala sahata omaa oksaamme.

Valtioiden ja päättäjien näkökulmasta on itsestään selvää pyrkiä tarjoamaan yrityksille olosuhteet, jotka luovat työpaikkoja, arvonlisää, verotuloja – siis kestävää talouskasvua. Sen perusedellytys on, että yritysten kansainvälisesti tasaveroisista toimintaedellytyksistä huolehditaan.

Tässä työssä on huomioitava etenkin vientiteollisuus, joka on voimakkaimmin mukana globaalissa kilpailussa. Työmarkkinoita, yritysverotusta, koulutusta ja innovaatiopolitiikkaa tulee uudistaa niin, että yritysten toimintaedellytykset Suomessa olisivat kansainvälisesti kilpailukykyiset.

Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä vastuullisuus on teollisuutemme valttikortti, josta on hyvä ammentaa hyvinvointia myös tulevaisuudessa.

Susanna Aaltonen, johtaja, Kemianteollisuus ry

Maarit Lindström, pääekonomisti, Metsäteollisuus ry

Jukka Palokangas, pääekonomisti, Teknologiateollisuus ry

Vientiliittojen pääekonomistien mielipidekirjoitus julkaistiin 21. joulukuuta Kauppalehden Debatti-palstalla.