Ilmastonmuutos on yhteinen huoli. On tärkeää, että uhka otetaan vakavasti ja siihen reagoidaan. Keinot ja vaikutukset on kuitenkin arvioitava perusteellisesti. Osa selvityksessä ehdotetuista työkaluista heikentäisi merkittävästi suomalaisen teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä.Suomalaisen vientiteollisuuden menestys ja kehittyminen palvelevat sekä kansantalouttamme että ympäristöä. Vientiteollisuuden Suomeen luoma hyvinvointi ei ole ristiriidassa ympäristön edun kanssa. Suomalainen teollisuus on tutkitusti vähäpäästöistä verrattuna useimpiin kilpailijamaihin. Teollisuus on myös merkittävä työllistäjä Suomessa ja maksaa merkittävästi veroja Suomeen.Suomi ei ole umpiossaVientiteollisuuden yritysten toiminta on globaalia. Menestyäkseen kovassa globaalissa kilpailussa teollisuutemme tarvitsee pitkällä aikavälillä ennakoitavan toimintaympäristön sekä tasapuolisen aseman kilpailijoihin nähden. Suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukyvylle on kriittistä, että verotasoja tarkasteltaessa huomioidaan keskeiset kilpailijamaat.Erityisesti energiaveroissa kustannuserot tärkeimpiin kilpailijamaihin verrattuna ovat merkittäviä. Dieseliä verotetaan Suomessa Euroopan viidenneksi tiukimmalla verokannalla. Maksamme huomattavan raskasta veroa muihin maihin verrattuna, vaikka kuljetusetäisyydet ja ajoetäisyydet ovat pitkiä.Samoin energiaintensiivisen teollisuuden sähkövero on Ruotsiin verrattuna nelinkertainen. Ruotsissa myös tehtaiden käyttämillä polttoaineilla on alennetut verokannat. Päästökaupan piirissä olevalta teollisuudelta ei Ruotsissa peritä erillistä hiilidioksidiveroa, ja energiasisältöosaan teollisuus saa 70 prosentin alennuksen.Saksassa teollisuus saa energiaveronpalautusta. Lisäksi Saksassa on mahdollista saada palautuksen jälkeisestä osasta lisää palautusta.Suomessa on pyritty lieventämään kilpailijamaiden etumatkaa energiaveronpalautuksella, jota on nyt kuitenkin kritisoitu huomattavasti kilpailua vääristävänä tukena. Ruotsi ja Saksa kuitenkin käyttävät voimallisesti vastaavia mekanismeja. Etumatkaa ei kurota umpeen poistamalla palautusjärjestelmää ja verottamalla suomalaista teollisuutta rankemmin.