Suomalainen sellutehdas on energiatehokkuudessaan EU-maiden parhaimmistoa. Konsulttiyhtiö Fisher Internationalin vertailun mukaan kemiallisen sellun tuotannossa käytetään Suomessa sähköä ja höyryä yhteensä keskimäärin alle 10 gigajoulea tuotettua sellutonnia kohti, kun EU-maissa keskiarvo on melkein 11 gigajoulea.

Suomalaisten tehtaiden energiatehokkuus selittyy pitkälti sillä, että tehtaat ovat moderneja ja niiden energiatehokkuuteen on panostettu. Meillä huomattava osa tehtaista on niin sanottuja integraatteja, joissa tuotetaan sellun lisäksi sen jatkojalosteita paperia ja kartonkia. Sellun tuotannon lämpövirrat ja energiantuotannon lämmöt pystytään hyödyntämään paperi- ja kartonkitehtaalla. Tehtailla käytetään runsaasti uusiutuvaa energiaa, joten tuotanto on tehokasta ja ympäristöystävällistä.Myös suomalaisten paperi- ja kartonkitehtaiden energiatehokkuus on vähintäänkin yhtä hyvä kuin EU-maissa keskimäärin. Suomalaiset tehtaat ovat isoja, tehokkaita ja moderneja muiden EU-maiden tehtaisiin verrattuna, konsulttiyhtiö arvioi.–Suomalaisten tehtaiden energiatehokkuus on jopa yllättävän hyvä, kun tulosta arvioidaan suhteessa suomalaisen tuotannon ominaispiirteisiin, Metsäteollisuus ry:n energia- ja päästökauppa-asiantuntija Tuomas Tikka arvioi.

Suomessa tehtaat sijaitsevat muita Euroopan tehtaita pohjoisemmassa, joten lämmitystarve on meillä lähtökohtaisesti suurempi. Tämä ei kuitenkaan nosta keskimääräistä energiankulutustamme muita EU-maita korkeammalle.Edelleen Suomessa käytetään myös paino- ja kirjoituspaperien sekä pakkauskartonkien tuotannossa suhteessa muita maita enemmän neitseellistä raaka-ainetta, joka tuotetaan samalla tehdasalueella. Sen jatkoprosessointi esimerkiksi paperiksi kuluttaa suhteessa enemmän energiaa kuin esimerkiksi kertaalleen kuivatun markkinasellun prosessointi. Integraatti on tuotannon kannalta tehokas, sillä sellua tarvitse erikseen kuivata ja kuljettaa muualle.Lisäksi Suomessa tuotetaan suhteessa enemmän korkeamman jalostusasteen tuotteita, joiden tuotanto kuluttaa enemmän energiaa tuotettua tonnia kohti. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi kevyemmät paperilaadut.Lue lisää:Fisher International (2019): Energy Efficiency of Paper Industry in EU (tiivistelmä)