Viime vuonna puuta tuotiin Venäjältä Suomeen 9,3 miljoonaa kuutiometriä. Nyt idästä ei tuoda puun puuta. Tämän erittäin valitettavan maailmantilanteen tuoma puumarkkinahäiriö haastaa metsäteollisuutta tilanteessa, jossa ilmastoystävällisten puupohjaisten tuotteiden globaalit markkinat kasvavat. Jääkö suomalainen metsäsektori paitsioon vai itääkö tässä mahdollisuuden siemen? Kyllä itää, jos pidämme pyörät pyörimässä ‒ sekä puukaupassa että jalostavassa teollisuudessa.

Metsäteollisuuden toiminta edellyttää tasaista ja ennustettavaa raaka-ainevirtaa tehtaille. Puun saatavuus on keskeinen toimintaedellytys, jota ilman teollisuuden tehtaat eivät pysy käynnissä. Jalosteita ei synny ilman jalostettavaa, eikä uusiutumattomista raaka-aineista valmistetut tuotteet korvaudu uusiutuvilla.

Metsätalous on Suomessa pitkäjänteistä toimintaa, ja siksi ennustettava puumarkkinoiden toiminta on tärkeää myös maanomistajille. Metsänomistajien ei kannata investoida puuntuotantoon, mikäli ostajien koneet eivät käy. Jos tehtaat sulkevat kerran porttinsa, niitä on vaikea saada uudestaan auki.

Sekä metsänomistajilla että metsäteollisuudella on vahva usko siihen, että puu on tulevaisuuden materiaali ja että globaalit muutokset tukevat molempien toimintaedellytyksiä pitkällä aikavälillä. Tämän osoittaa myös Afryn tekemä arvio, jossa puupohjaisten tuotteiden globaalien markkinoiden arvioidaan kasvavan jopa 175 miljardilla eurolla vuoteen 2035 mennessä. Kasvun uralla on sekä nykyisiä että aivan uusia tuotteita. Vain graafinen paperi näyttää laskusuuntaa, mutta siinäkin kilpailussa pärjäävät kaikkein kilpailukykyisimmät tehtaat. Raaka-aineella on siinä iso rooli.

Jotta myönteinen kehitys voidaan varmistaa myös Suomessa, toimintaedellytysten tulee olla kunnossa lähitulevaisuudessakin. Tämä päivä rakentaa huomista, mutta myös aikaa pitkälle tulevaisuuteen.

Passivoitumien ei kannata. Sekä puukaupassa, metsänhoitotöissä kuin myös talousmetsien luonnonhoidossa tarvitaan aktiivisuutta. Se on paras lääke ratkaisemaan raaka-ainehuollon, hiilinielujen ja monimuotoisuuden keskinäisen vuorovaikutuksen.

Hyvin kasvava elinvoimainen metsä on paras hiilensitoja, tästä ei ole epäselvyyttä. Luonnonvarakeskuksen toteuttaman valtakunnan metsien inventoinnin mukaan männyn kasvu on kääntynyt laskuun Pohjois-Suomessa. Lasku johtuu paljolti siitä, että metsien ikärakenne on muuttunut - iäkkäitä on enemmän kuin terhakoita nuoria. Myös Etelä-Suomessa männyn kasvu on hidastunut, mutta kuusen voimakas kasvu on kompensoinut menetystä. Metsien kasvusta on pidettävä huolta, jotta hiilinielumme pysyvät vahvoina.

Saman aikaan metsäpolitiikalla tulee varmistaa, että metsäteollisuuden ja -talouden toimintaedellytyksiä ei nykyisestä heikennetä. Kilpailukyvystä ei koskaan voi puhua liikaa. Tämän pitäisi olla itsestään selvää myös valtiovallan näkökulmasta.

Ja suomalaiset kyllä tietävät ja tunnustavat metsän merkityksen. Taloustutkimus Oy:n toteuttaman tutkimuksen mukaan 80 prosenttia suomalaisista pitää puusta valmistettujen tuotteiden menekin merkitystä Suomen taloudelle suurena tai melko suurena. Vastaajista 77 prosenttia piti metsien hakkuita hyväksyttävänä silloin, kun huolehditaan uuden metsän kasvattamisesta. Metsänomistajuudessa ja metsänkasvatuksessa näkyy ylisukupolvisuuden merkitys.

Nykyisessä maailmantilanteessa korostuvat toimialat, jotka jalostavat suomalaisella työvoimalla kotimaisista raaka-aineista tuotteita meille suomalaisille ja vientiin. Viime vuonnakin lähes

100 000 suomalaista sai työnsä metsäteollisuudesta tai liitännäisiltä sektoreilta, ja metsänomistajat yli kaksi miljardia euroa kantorahatuloja. Verotuloja kilahti valtion kassaan vieläkin enemmän. Ei siis ole kyse pienen mittakaavan toimista. Sillä, tehdäänkö asiat täällä vai jossakin muualla, on iso vaikutus koko yhteiskuntaamme. Suomi elää metsästä -toteamus on edelleen ajankohtainen.

Metsäteollisuuden kilpailukyky edistää myös energiahuoltovarmuutta. Lähes kaksi kolmannesta maamme uusiutuvasta energiasta tulee metsäsektorilta, metsätähteistä sekä metsäteollisuuden tähteistä ja sivuvirroista. Suomalaiset kaipaavat työtä ja toimeentuloa - sekä lämpöä myös ensi talvena. Tätä kannattaa yhdessä puolustaa.

*Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Maaseudun Tulevaisuudessa 10.6.2022.