Nautimme päivittäin kasvinjalostuksen aikaansaannoksista. Meille ovat tuttuja niin kiinteät ja jauhoiset perunat kuin viinimarjojen ja omenoiden eri makuiset lajikkeet – ja kuka edes muistaa, kuinka monta eri lajiketta ruusuista löytyykään? Miten nämä lajikkeet on saatu aikaan? Jalostamalla.

Metsäpuiden jalostus on muuta kasvinjalostusta huomattavasti nuorempaa ja tuntemattomampaa. Jalostuksen tavoitteet ovat kuitenkin pääosin samat: tuholais- ja taudinkestävyyden, kasvun ja laatuominaisuuksien parantaminen sekä sopeutuminen muuttuviin olosuhteisiin.

Metsäpuiden jalostettua aineistoa tuotetaan edelleen pääosin vartesiemenviljelyksillä niin Suomessa kuin muullakin maailmalla. Metsäpuita vartetaan samaan tapaan kuin esimerkiksi puutarhojemme omenalajikkeita. Myös ruusuilta tuttua pistokaslisäystä hyödynnetään metsänjalostuksessa. Haasteena on kuitenkin usein versojen huono juurtuminen, eikä pistokasversojenkaan tuottaminen ihan ongelmatonta ole.

Siemenviljelyksillä laaja joukko ominaisuuksiltaan hyviä yksilöitä risteytyy keskenään, mikä takaa siemenen geeniperimän monimuotoisuuden. Lopputuloksena syntyy laadukasta siementä, jonka kasvukyky on jopa 15–25 prosenttia metsästä kerättyä siementä parempaa ja jota voidaan käyttää heikentämättä luonnon monimuotoisuutta. Jalostetun aineiston käyttö metsänviljelyssä siis kannattaa!

Meikäläisillä hitaasti kasvavilla puilla jalostus on pitkäjänteistä työtä, jossa ei ole odotettavissa pikavoittoja. Paremman kasvun ja laadun tavoittelu on turhaa, jos emme ota huomioon sopeutumista muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin. Olosuhteiden muutos tuo mukanaan myös kasvavan tauti- ja tuholaisriskin, mikä lisää entisestään jalostustutkimuksen tärkeyttä – tutkimus on satsausta tulevaisuuden terveisiin ja hyväkasvuisiin metsiin.

Puutarhoissa omenapuita ja marjapensaita hoidetaan ahkerasti, jotta ne säilyttäisivät kasvukunnon ja tuottaisivat hyvän sadon. Niin pitäisi tehdä myös metsässä. Jalostuksesta saatava hyöty menee niin sanotusti harakoille, jos metsiä ei hoideta. Heinittyneessä ja pusikoituneessa taimikossa ei jalostettukaan taimi viihdy!

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 29.5.2017