Metsäteollisuuden veden käytön tehostamiseksi ja puhdistamiseksi on tehty vuosikymmenten ajan tuloksellista työtä. Samaan aikaan kun tuotanto on moninkertaistunut, ovat päästöt vähentyneet murto-osaan.

Metsäteollisuuden tuotantolaitosten osuus vesistöjä kuormittavista päästöistä on suhteellisen pieni. Esimerkiksi ihmisen aiheuttamista ravinnepäästöistä 3–4 prosenttia on peräisin metsäteollisuudesta. Suomen mittakaavassa metsäteollisuus on maltillinen vedenkäyttäjä. Teollisuuden aiheuttamaa pistekuormitusta voidaan vähentää tehokkaalla jäteveden puhdistuksella.

Tuotanto kasvanut, päästöt vähentyneet

Suomalaisen metsäteollisuuden tuotantolaitosten vesistökuormituksen vähentäminen on laajasti tunnettu menestystarina. Päästöjä vähennettiin jo 1960-70-luvuilla hyvin merkittävästi. Hyvä osoitus metsäteollisuuden vesiensuojelun pitkistä perinteistä on jo vuonna 1970 laadittu vesiensuojelupoliittinen ohjelma, jossa ala asetti ensimmäisen kerran tavoitteita vesiensuojelulle.

Vesi puhdistetaan useimmiten tehokkailla biologisilla puhdistamoilla. Vuodesta 1992 ovat metsäteollisuuden tuotantolaitosten veteen suuntautuvat tuotantoon suhteutetut päästöt vähentyneet seuraavasti:

·       Ravinnepäästöt -58 %

·       Orgaaniset klooriyhdisteet -90 %

·       Kemiallinen hapenkulutus -69 %

·       Jäteveden määrä -53 %

Kuten yllä olevista luvuista huomataan, myös metsäteollisuuden vedenkäyttöä on tehostettu viimeisten vuosikymmenten aikana. Vettä säästetään kierrättämällä sitä prosessin puhtaammista osista käyttökohteisiin, joissa veden laatuvaatimukset ovat alhaisemmat. Sama vesilitra kiertää tehtaalla jopa 15 kertaa.

Metsäteollisuus käyttää Suomessa vuosittain noin 130 miljoonaa euroa ympäristönsuojeluun

Metsäteollisuus pyrkii tehtaiden tasaiseen ja häiriöttömään käyntiin, mikä on eduksi myös ympäristövaikutusten hallinnassa. Puhdistuslaitteiden lisäämisen sijaan häiriötilanteiden ennakointi ja hallinta ovat ympäristön kannalta paras ratkaisu. Yhtenä työkaluna metsäteollisuuden ympäristöasioiden hallinnassa ovat ympäristönhallintajärjestelmät kuten ISO14001 ja EMAS.

Metsäteollisuus on viimeisen viiden vuoden aikana investoinut keskimäärin noin 20 miljoonaa euroa vuodessa vesiensuojeluun. Massa- ja paperiteollisuuden vesistökuormitusta Suomessa on mahdollista vähentää jatkossakin jossain määrin, vaikka suuret harppaukset on tehty aikaisemmin. Panostukset eivät enää näy samalla tavalla vesistöjen tilan paranemisena, sillä teolliset hankkeet ovat nykyisellään erittäin vähäpäästöisiä ja muodostavat vain pienen osan vesistöjen kuormituksesta.