Työtapaturmat sekä sairauspoissaolot ovat vähentyneet metsäteollisuudessa merkittävästi. Taustalla on työturvallisuuden jatkuva kehittäminen.  Tapaturmien määrä on reilussa vuosikymmenessä laskenut noin 70 prosenttia.

Työturvallisuutta on parannettu metsäteollisuudessa pitkäjänteisesti, mikä näkyy sairaus- ja tapaturmapoissaolojen laskuna. Viime vuonna poissaoloihin johtaneiden työtapaturmien taajuus paperi-, saha- ja levyteollisuudessa oli 6,9. Tämä on alhaisin arvo kymmenen vuoden tilastointijakson aikana. Vuodesta 2010 tapaturmien määrä on laskenut noin 70 prosenttia.

Vuodesta 2010 tapaturmien määrä on laskenut noin 70 prosenttia.

Viime vuonna paperiteollisuudessa tapaturmataajuus oli 4,9, kun vuotta aiemmin vuonna 2019 vastaava luku oli 6,5.  Saha- ja levyteollisuudessa tapaturmien taajuuslukema oli viime vuonna 12,3 ja vuonna 2019 puolestaan 13,3.

Tapaturmataajuus (Lost Time Accident Frequency, LTAF) on yleisesti käytetty mittari, jossa poissaoloon johtaneita työtapaturmia tarkastellaan miljoonaa tehtyä työtuntia kohden. Työtapaturmaksi on kirjattu kaikki tapaukset, joista on aiheutunut vähintään yhden kokonaisen työpäivän tai -vuoron poissaolo.

Yhä useammassa toimipaikassa on saavutettu tapaturmattomuustavoite

Työturvallisuuden ollessa etusijalla työt on mahdollista tehdä turvallisesti ilman tapaturmia. Metsäteollisuusyrityksissä onkin asetettu tavoitteeksi nolla tapaturmaa. Metsäteollisuus ry:n uusimman tapaturma- ja poissaolotilaston mukaan vuonna 2020 yli 40 prosentissa saha- ja levyteollisuuden toimipaikoista saavutettiin tämä tavoite. Paperiteollisuuden osalta tavoitteeseen päästiin joka kolmannessa työpaikassa. Kun tarkastellaan kulunutta viiden vuoden ajanjaksoa, sekä mekaanisessa metsäteollisuudessa että paperiteollisuudessa vähintään joka viidennellä työpaikalla on saavutettu nolla tapaturmaa -tavoite.

- Yhä useammassa toimipaikassa on päästy tapaturmattomuustavoitteeseen. Tämä osoittaa, että metsäteollisuudessa on onnistuttu kehittämään työturvallisuutta sekä ennaltaehkäisemään tapaturmia hyvillä toimintatavoilla. Viime vuonna päästiin ennätyksellisen hyviin tavoitteisiin niin paperiteollisuudessa kuin saha- ja levyteollisuudessa, toteaa Metsäteollisuus ry:n työmarkkinapäällikkö Reima Lehtonen.

Sairauspoissaoloja kertyi viime vuonna kemiallisessa ja mekaanisessa metsäteollisuudessa yhteensä noin 4,4 prosenttia säännöllisestä työajasta. Vuodesta 2013 lähtien sairauspoissaolojen määrä säännöllisestä työajasta on vakiintunut neljän ja viiden prosentin väliin. Sairauspoissaolot paperiteollisuudessa laskivat 4,3 prosenttiin säännöllisestä työajasta (vuosi 2019: 4,8 %), kun taas saha- ja levyteollisuudessa sairauspoissaolot nousivat hieman 4,6 prosenttiin (vuosi 2019: 4,5 %).

- Koronapandemia ei vaikuttanut merkittävästi keskimääräisiin sairauspoissaoloihin viime vuonna. Vaihtelua toimipaikkojen välillä luonnollisesti oli. Osalla toimipaikoista sairauspoissaolot lisääntyivät ja osalla laskivat aikaisemmista vuosista, kuvailee Metsäteollisuus ry:n tilastoasiantuntija Marjukka Rautavirta.

Työhyvinvoinnin kehittäminen luo perustan yritysten menestykselle

Työhyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää yritysten ja työntekijöiden menestykselle ja siihen panostaminen myös kustannusmielessä on kannattavaa. Panostukset kertautuvat parantuneessa työilmapiirissä, työtehossa ja tuottavuudessa. Työhyvinvoinnin kehittäminen ei edellytä massiivisia investointeja eikä ihmetekoja. Työhyvinvointia ei myöskään kehitetä luomalla uusia sääntöjä tai määräyksiä. Hyvinvointi työssä on pitkälti työn ja osaamisen kehittämistä siten, että työssä onnistumiselle on hyvät lähtökohdat. Työhyvinvoinnin kehittäminen on jokaisen työyhteisöön kuuluvan vastuulla. Metsäteollisuudessa johto, esimiehet ja työntekijät ovatkin yhdessä ottaneet vastuuta sen edistämisestä.

Metsäteollisuus ry:n tapaturma- ja poissaolotilasto kattaa noin 74 prosenttia sellu-, paperi- ja kartonkiteollisuuden sekä 65 prosenttia saha- ja vaneriteollisuuden henkilöstöstä. Tilasto kootaan vuosittain.