Metsäteollisuuden puun käyttö vaihtelee vuosittain globaalien markkinoiden mukaan. Ilmastoystävällisten metsäteollisuustuotteiden kysynnän ennustetaan kasvavan vientimarkkinoilla tulevaisuudessa.  Edellytykset suomalaisen tuotannon kehittymiselle ja kasvulle ovat siis olemassa. Tulevina vuosina energia- ja ilmastopolitiikan seurauksena myös puun energiakäyttö kasvaa Suomessa.

‍

Metsien kasvukunnosta on pidettävä huolta, jotta suomalainen metsäteollisuus, metsien hakkuumahdollisuudet ja hiilivarastot kehittyvät myönteisesti myös jatkossa. Metsien aktiivinen hoito luo työtä ja toimeentuloa koko Suomeen.

‍

Viime vuosikymmenien aikana metsänhoitoon tehtyjen investointien ansiosta metsämme kasvavat 108 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa. Luonnonvarakeskus arvioi, että runkopuun puuntuotannollisesti kestävät hakkuumahdollisuudet ovat nykyisin 80,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Nuorten metsien varttuessa vuosittaiset hakkuumahdollisuudet nousevat 88,9 miljoonaan kuutiometriin jo vuonna 2026, jos metsien hoidosta huolehditaan. Vuonna 2019 korjattiin tukki- ja kuitupuuta 64 miljoonaa kuutiota ja lisäksi noin 9 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta energiakäyttöön polttopuuksi ja energialaitosten tarpeisiin. Metsävaramme mahdollistavat siten huomattavan lisäyksen nykyiseen hakkuukertymään.

‍

Metsän alkuvaiheen kehitys turvataan nopealla metsänuudistamisella, ja oikein ajoitetulla taimikoiden ja nuorten metsien hoidolla. Jalostetun siemen- ja taimiaineiston hyödyntäminen uudistamisessa lisää metsien kasvua kertoajan kuluessa jopa 20 prosenttia. Varttuneempien metsien hoidossa puolestaan oikea-aikaiset harvennukset ovat tärkein hoitotoimenpide. Lisäksi ravinnetalouden hoito eli metsien lannoitus on yksi tehokkaimmista keinoista lisätä metsien kasvua.

‍

Turvemailla vesitalouden hallinta mahdollistaa metsien hyvän kasvun. Vesitaloutta säädellään pääsääntöisesti ojaverkostojen kunnossapidolla, jotta liika vesi ei tukehduta puita. Ojalinjojen kunnossapidon yhteydessä on ensiarvoisen tärkeää huolehtia myös tarvittavasta vesiensuojelusta. Sopivilla kohteilla vesitaloutta voidaan hallita myös jatkuvalla kasvatuksella, jolloin puusto pitää vedenpinnan oikealla tasolla. Jatkuvan kasvatuksen kohteilla uuden puusukupolven kehittymiseen on panostettava sekä puuntuotannon että hyvän vesitalouden varmistamiseksi.

‍

Tieverkoston ylläpito on puolestaan koko metsätalouden harjoittamisen perusedellytys. Tieverkosto edistää samalla metsien virkistyskäyttöä ja mahdollistaa esimerkiksi metsäpalojen tehokkaan torjunnan. Suomen metsätieverkosto ikääntyy ja perusparannuksia tarvitaan jatkossa huomattavasti nykyistä enemmän.

‍

Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki (Kemera) on tärkeä metsäpoliittinen instrumentti, joka kannustaa yksityisiä maanomistajia aktiiviseen ja kestävään metsänhoitoon. Metsänomistaja voi hakea Kemera-rahoitusta muun muassa taimikon varhaishoitoon sekä nuoren metsän hoitoon.