Metsäteollisuus kantaa huolta valtion rajun velkaantumisen luomasta epävarmuudesta. Hallituksen kehysriihi ei kyennyt tarttumaan maan talouden rakenteellisiin ongelmiin tai tarvittaviin työllisyystoimiin. Sähköistämisen tuki puolittaa nykyisen päästökauppakompensaation, mikä heikentää suomalaisten tehtaiden kilpailukykyä verrattuna moniin kilpailijamaihin.

Julkisen talouden raju velkaantuminen luo epävarmuutta suomalaisen teollisuuden tulevaisuuden toimintaympäristöön. Hallitus ei kyennyt kehysriihessään tarttumaan rakenteellisiin uudistuksiin, joiden välttämättömyys on ollut hyvin tiedossa jo ennen koronapandemian luomaa poikkeustilannetta.  

Talouskasvua ja rakenteellisia uudistuksia tarvitaan julkisen talouden saattamiseksi kestävälle uralle. Suomi on talouskehityksessä jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista. Kehysriihen päätöksillä tilanne ei ole paranemassa.

- On valitettavaa, ettei hallitus kyennyt keskittymään toimiin, joilla tuettaisiin kestävää talouskasvua. Välitön näkymä kansainvälisen talouden kasvuun on myönteinen, mutta Suomen ongelmat rakenteellisia. Pumppaamalla lähivuosina velkarahaa julkisen sektorin paisuttamiseen, hallitus ei ratkaise ongelmia, pikemminkin vain siirtää niitä tulevaisuuteen, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen sanoo.

Työllisyystoimien kokoluokka vaatimaton

Työllisyystoimissa hallitus ei pystynyt tekemään merkityksellisiä työvoiman tarjontaa ja kysyntää parantavia uudistuksia. Sen sijaan hallitus päätyi tässäkin siirtämään tarvittavat uudistukset tulevaisuuteen. Työttömyysturvan euroistaminen tai työelämäpalvelujen siirtäminen valtiolta kunnille eivät ole todellisia työpaikkoja luovia työllisyystoimia.

- Sovittujen työllisyystoimien kokoluokka on aivan liian vaatimaton. Työllisyyskeinoissa olisi pitänyt keskittyä toimiin, jotka vahvistavat julkista taloutta. Myös paikallista sopimista ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa koskevaa lainsäädäntöä olisi tullut kyetä uudistamaan, Jaatinen huomauttaa.

Suomalaisten tehtaiden kilpailukyky heikkenee

Riihen päätöksellä leikataan päästökaupan sähkönhintaa nostavan vaikutuksen kompensointia. Nykyinen päästökauppakompensaatio on palauttanut noin puolet kasvaneesta sähkönhinnasta, mutta hallitus leikkaa palautuksen edelleen 50 prosentista 25 prosenttiin. Tämä nostaa Suomessa toimivien tehtaiden kustannuksia ja lisää entisestään kilpailukykyeroa niihin moniin keskeisiin kilpailijamaihin, joissa komission suosittelema kompensaatio on täysimääräisesti käytössä.

- Esimerkiksi Saksalle annetaan nyt lisää etumatkaa, vaikka sitä olisi pitänyt kuroa kiinni. Saksassa sähkönkäyttäjälle palautetaan hinnan noususta jo tällä hetkellä Suomea suurempi osuus, Jaatinen muistuttaa.

Kompensaation suoran leikkauksen lisäksi myös sen saamisen ehtoja kiristetään merkittävästi.

Kestävän talouskasvun kiihdyttäminen ja hyvinvoinnin turvaaminen vaativat nykyistä joustavampaa ja kilpailukykyisempää toimintaympäristöä. Sitä hallitus olisi voinut luoda linjaamalla pitkäjänteistä ja ennustettavaa, tulevaisuususkoa luovaa teollisuuspolitiikkaa.

- Koronakriisistä eteenpäin katsova Suomi olisi kaivannut vahvoja ja pitkäjänteisiä teollisuusmyönteisiä päätöksiä, Jaatinen toteaa.

Huoli jalostuskelpoisen puun ohjautumisesta polttoon edelleen suuri

Energiaturpeen asemaa parantaa turpeen verottoman laitoskohtaisen käytön alarajan nosto 5 000 MWh:sta 10 000 MWh:iin. Verollista tuotantoa olisi ainoastaan ylimenevä osa. Sen sijaan TEM:n turveryhmän esittämä veromalli, jossa energiaturpeen vero riippuisi käänteisesti päästöoikeuden hintakehityksestä ei valitettavasti ole toteutumassa.

Päästöoikeuden hinnan nousu tulee jatkossakin ohjaamaan voimallisesti energiaturpeen käytön korvaamiseen metsähakkeella.

- Metsäteollisuus on huolestunut jalostuskelpoisen puun ohjautumisesta polttoon. Siksi olisi tärkeää, että uuden metsätalouden kannustejärjestelmän valmistelua jatketaan siten, että pienpuun keruutuki säilyy osana järjestelmää, Jaatinen toteaa.

Lue myös blogistamme: Metsäteollisuuden kustannukset nousemassa poliittisin päätöksin