Vähemmästä enemmän – resurssitehokkuuden kehittäminen osa metsäteollisuutta

Uutiset |

Metsäteollisuus hyödyntää luonnonvaroja tehokkaasti ja säästeliäästi, minimoi tuotantonsa ympäristökuormitusta sekä kierrättää tehokkaasti.

Metsäteollisuuden käyttämät raaka-aineet ovat pääosin lähiresursseja kuten puuta ja vettä. Metsäteollisuus käyttää hankkimansa raaka-aineen tarkasti hyödyksi. Prosesseja kehitetään siten, että vähemmästä määrästä raaka-ainetta syntyy enemmän lopputuotetta ja ympäristövaikutukset pienenevät.

Lähes kaikki metsäteollisuuden sivutuotteet hyödynnetään edelleen jatkoprosesseissa. Esimerkiksi sahauksen rinnakkaistuotteena syntyvä hake käytetään sellun ja lastulevyn raaka-aineena. Sellutehtaan tuotantoprosessista saadaan puolestaan sivutuotteena sähköä ja lämpöä.

Tehokkuudesta hyötyvät kaikki

Metsäteollisuus on panostanut pitkäjänteisesti ympäristönsuojeluun. Kahdenkymmenen viime vuoden aikana päästöt ovat vähentyneet huomattavasti. Esimerkiksi kaatopaikkajätteitä syntyy 93 prosenttia vähemmän kuin 1990-luvun alussa.

Jotta päästöjä syntyisi mahdollisimman vähän, tuotantoprosessi on hallittava hyvin. Sellu- ja paperiteollisuudessa pyritään käyttämään puuta, kemikaaleja, pigmenttejä, täyteaineita ja vettä mahdollisimman säästeliäästi. Viime vuosikymmeninä esimerkiksi on voitu vähentää merkittävästi veden käyttöä tuotettua paperitonnia kohti.

Tuotteet hyödynnetään myös käytön jälkeen

Metsäteollisuuden tuotteet eivät käytön jälkeenkään ole jätettä. Paperituotteet kierrätetään tai poltetaan. Keräyspaperi on metsäteollisuudelle elintärkeä raaka-aine, joka tulisi ensisijaisesti käyttää tuotannossa raaka-aineena. Jos keräyskuitua ei voida enää kierrättää, hyödynnetään se energiana. Myös puuperäinen rakennusjäte voidaan hyödyntää energiana, jos purettavat rakenteet eivät ole uudelleen käytettävissä materiaalina.

Kilpailukykyinen teollisuus pystyy investoimaan tehokkuuden parantamiseen

On tärkeää, että resurssitehokkuutta koskeva politiikka perustuu paikallisiin lähtökohtiin. Tarvetta sitoville EU-tason tavoitteille tai resurssien verottamiselle ei ole. Esimerkiksi luonnonvaraverot eivät ota huomioon materiaalien käytön tehokkuutta, vaan rankaisevat automaattisesti niitä toimialoja, joissa resursseja käytetään paljon.

Suomen metsäteollisuuden näkemyksen mukaan resurssitehokkuuspolitiikan tulee perustua:

  • talouskasvun turvaamiseen, joka mahdollistaa investoinnit resurssitehokkuuteen
  • biotaloustuotteiden suosimiseen, jotta kulutus ohjautuu kohti uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaa tuotantoa
  • raaka-aineiden saannin turvaamiseen kilpailukykyiseen hintaan
  • tavoitteiden asettamiseen kansallisesti, jolloin myös toimenpiteet ja mittaaminen on toteutettava kansallisesti 

Jatkuvaan parantamiseen on sitouduttu

Keväällä 2013 julkaistut metsäteollisuuden ympäristö- ja vastuullisuussitoumukset ovat alan julkilausuma jatkuvan parantamisen puolesta. Metsäteollisuuden ympäristövaikutusten hallinta sekä resurssitehokkuus ovat yksi sitoumusten painopisteistä. Metsäteollisuuden ympäristö- ja vastuullisuussitoumuksiin voi tutustua ladattavista materiaaleista.

Lisätietoja antaa

Maija Heikkinen

Ympäristöasiantuntija

040 828 3012