Sitoutuminen työhyvinvointiin tuo yrityksille säästöjä – paperiteollisuudessa poissaolot jatkoivat vähenemistä

Uutiset |

Metsäteollisuudessa sairaus- ja tapaturmapoissaolot ovat olleet teollisuuden keskiarvoa pienemmät vuodesta 2011 lähtien. Stora Enson puuhankinta keskittyi työhyvinvointiin jo 2000-luvun alussa.   

Johtaja kävelee vastaan verkkareissa. Se on merkki siitä, että Stora Enson puunhankinnassa keskitytään tänään työhyvinvointiin.

”Johdon ja esimiesten esimerkki on äärimmäisen tärkeää”, korostaa Stora Enso Metsän henkilöstö- ja turvallisuuspäällikkö Kari Airaksinen.

Stora Ensolla toiminta ei kuitenkaan ole rajoittunut muutamaan työhyvinvointipäivään. Päinvastoin. Yksilöllistä ohjausta tarjotaan eri muodoissa ympäri vuoden ja halukkaille pyörii tarkka seuranta.

Vähitellen hyvinvointiin liittyvä kulttuuri on mukautunut osaksi työpaikan arkea ja kulttuuria. Se kuuluu ja näkyy.

Stora Enson Tuomas Soininen, Markku Oikari ja Markku Heimonen, Johanna Simanainen ja Elina Soininen.

”Usein kahvipöytäkeskustelu siirtyy jossain vaiheessa liikuntaan ja ravintoon. Ihmiset ovat oppineet huomaamaan ja arvostamaan oman hyvinvoinnin merkityksen jaksamiselle”, Airaksinen kertoo.

Keskiarvoa vähemmän poissaoloja

Tuoreet, vuoden 2015 luvut koko alan sairaus- ja tapaturmapoissaoloista julkistettiin huhtikuussa. Suunta on edelleen oikea. Työtapaturmien määrä paperiteollisuudessa väheni kuudessa vuodessa peräti 74 prosenttia. Samaan aikaan sairauspoissaolojen osuus säännöllisestä työajasta pieneni 25 prosenttia 4,3 prosenttiin.

Saha- ja levyteollisuudessa vastaava luku vuonna 2015 oli 5,1 prosenttia, joka on 0,1 prosenttiyksikkö pienempi vuoteen 2010 verrattuna.

Stora Enso Metsän onnistumisesta kertoo sekin, että toimihenkilöiden ja työntekijöiden sairauspoissaolojen keskiarvo on painunut alle prosenttiin. Vuonna 2015 niitä oli 1,7 prosenttia. Työntekijöitä kannustava mittari on puolestaan niin sanottu kehoikä, joka kertoo kehon kunnon suhteessa todelliseen ikään.

Stora Enso Metsän henkilöstö on mitannut sitä vuodesta 2010 alkaen ja sen jälkeen heidän keskiarvonsa on pienentynyt lähes vuodella. Myös kyselytutkimukset ovat käytössä. Niissä selvitetään muun muassa elämäntapamuutoksen tehneiden osuutta koko henkilöstöstä. Kasvu on ollut tasaista. Esimerkiksi vuonna 2011 osuus oli 54 prosenttia, seuraava vuonna 63 prosenttia ja viime vuonna jo 69 prosenttia.

Lisäksi henkilöstötyytyväisyys on hyvä, samoin työilmapiiri. Sitoutuminenkin on parantunut. Henkilöstö- ja turvallisuuspäällikkö Airaksinen muistuttaakin, että ennaltaehkäisevä johtamisen työkalu tuo pidemmällä aikavälillä säästöjä.

Keho ja mieli kulkevat käsi kädessä

Stora Enson puunhankinnassa työhyvinvointi kehittyy organisaation mukana. Aikaisemmin metsureiden osuus oli suuri, nyt valtaosa yksikön noin 540 työntekijästä on toimihenkilöitä. Samalla keinot pysyvät mukana ajan hengessä. Tässä auttaa myös ulkopuolinen kumppani.

”Aiemmin toiminta oli liikuntapainotteista”, Airaksinen toteaa.

Stora Enso Metsä on käyttänyt ulkopuolista asiantuntemusta jo 2000-luvun alkupuolelta. Vuonna 2010 kumppaniksi valikoitui hyvinvointialan yritys 4event, joka räätälöi palveluitaan puunhankinnan henkilöstön tarpeiden mukaan.

Huumori liittyy toimintaan vahvasti. ”Emme liiku veren maku suussa”, korostaa Itä-Suomen hankinta-alueen toimistopäällikkö Elina Soininen.

Joensuulainen Soininen kertoo, että henkilöstö on saanut mahdollisuuden tutustua lukuisiin eri liikuntalajeihin.

”Puunostajamme saavat liikuntaa maastossa. Minä työskentelen toimistossa. Siksi halusin vinkkejä vapaa-ajan liikuntaan.”

Uusia lajeja ehdottaa 4event tai työntekijät, joiden keskuudesta henkilöstö valitsee erityiset ”pelintekijät”. Tässä roolissa Elina rohkaisi muutaman vuoden ajan itseään ja muita uusiin kokeiluihin.

Tuloksena syntyi aamuseitsemän kahvakuularyhmä, joka ravistelee osallistujat hereille raskaan rockin tahdissa. ”Ilman ryhmää harrastus olisi varmasti jossain vaiheessa jäänyt. Nyt porukka on ollut kasassa kolme vuotta.”

Tänä vuonna teemaksi valikoitui henkisten voimavarojen hyödyntäminen. Soininenkin osallistui psykologin vetämiin pienryhmäkeskusteluihin. Erityisenä haasteena on Stora Enso Metsän tiimien hajanaisuus, joten yritykset keskittyvät myös yhteisöllisyyden rakentamiseen.

Työhyvinvointi tarjoaa mahdollisuuden myös lajikokeluihin tai perinteiseen liikuntaan. Stora Enso Metsän ryhmä päätti vaeltaa Pohjois-Ruotsissa.

Stressistä palautumisesta on puhuttu jo hieman pidempään, ja esimerkiksi unenlaatua mitataan Firstbeat-analyysin avulla.

Perinteisiä harrastuksiakaan ei ole unohdettu. Yhtiö tukee esimerkiksi hiihtotapahtumiin osallistumista. Tämän kannustamana Stora Enson porukka harjoitteli kansainväliset mitat täyttävillä laduilla Pogostan hiihdon edellyttämään kuntoon. Myös Soininen tarttui haasteeseen Ilomantsin metsissä. Matkaa kertyi vasta aikuisiällä hiihdosta innostuneelle täydet 51 kilometriä.

Laaja keinovalikoima ja järjestelmällinen hyvinvointiohjelma auttoivat henkilöstöä jaksamaan liiketoiminnan kannalta haastavien vuosien aikana. Niihin mahtuivat myös yt-neuvottelut, joita ei koettu aivan niin raskaiksi kuin ennalta olisi voinut odottaa, Kari Airaksinen arvioi.  

Raha ei ratkaise

Stora Enso Metsä on käyttänyt paljon aikaa ja rahaa työhyvinvointiin. Airaksisen mukaan konkreettinen kädenojennus tarvitaan. Yksilön kohdalla kuitenkin pätee vanha viisaus.

”Työkaluja on tarjolla. Loppu on itsestä kiinni. Pelkkä rahan syytäminen ei riitä.”

Kehittämisenkin pitää jatkua. Siinä henkilöstö pidetään tiukasti mukana.

”Meillä on yhteistyössä hyvät perinteet. Toimintaa kehitetään henkilöstön kanssa hyvin rakentavassa ja myönteisessä hengessä.”