Metsätaloutta harjoitetaan turvemailla harkiten

Uutiset |

Metsäteollisuus tarvitsee toimivan puuhuollon takaamiseksi raaka-ainetta tasaisesti, ennustettavasti ja kilpailukykyisin kustannuksin. Turvemaiden metsätalouskäyttöä ohjeistetaan esimerkiksi kansallisessa suostrategiassa, alan omissa vastuullisuussitoumuksissa ja sertifiointikriteereissä, joiden mukaan metsänhoitoa toteutetaan.

Runsas kolmannes alkuperäisestä suoalasta on luonnontilassa. Suomessa 10,4 miljoonan hehtaarin alkuperäisestä suoalasta on suojeltu 8 prosenttia. Suojellut suot sijaitsevat erityisillä soidensuojelualueilla, kansallis- ja luonnonpuistoissa, erämaa- sekä muilla luonnonsuojelualueilla.

Suostrategia, suojeluohjelmat ja vastuullisuussitoumukset ohjaavat turvemaiden käyttöä metsätaloudessa

Luonnontilaisten soiden säilyttäminen määritellään sertifiointikriteereissä. Turvemailla toimittaessa minimoidaan maanpinnan vahingoittuminen kaikissa tilanteissa. Tavoitteena on, että METSO-ohjelmaa tulisi voida hyödyntää laajemmin soiden suojelussa. Lisäksi TAPIOn uudet vesiensuojelusuositukset ohjaavat vesiensuojelua sekä kivennäis- että turvemailla.

Metsäteollisuusyritykset sopivat viime keväänä yhteisistä ympäristö- ja vastuullisuussitoumuksista vuoteen 2020 mennessä. Sen mukaan ala sitoutuu muun muassa omalta osaltaan vähentämään metsätalouden vesistöön kohdistuvaa kiintoaines- ja ravinnekuormitusta. Sen lisäksi jatketaan omaehtoisesti veden käytön tehokkuuden parantamista sekä vesistökuormituksen systemaattista vähentämistä.

Suometsien metsätaloudellinen merkitys kasvaa

Nykyisin teollisuuden hankkimasta puusta lähes neljännes tulee jo turvemailta. Turvemaiden osuus metsätalousmaan pinta-alasta on 34 prosenttia (8,8 miljoonaa hehtaaria). Turvemaiden kunnostusojitus parantaa puuston kasvuolosuhteita huonosti kasvaneilla metsäisillä turvemailla sekä auttaa muuttamaan osan kitu- ja joutomaan turvemaista metsämaaksi.

Turvemaiden osuuden Suomen metsien hakkuumahdollisuuksista on ennakoitu parissa vuosikymmenessä nousevan noin neljännekseen (17 miljoonaa kuutiometriä vuosittain). Puuston tilavuudesta on kangasmailla lähes 1 800 miljoonaa kuutiometriä ja turvemailla noin 550 miljoonaa kuutiometriä (24 prosenttia).

Metsänomistuksen rakenne tarvitsee Suomessa perusteellisen uudistamisen. Se toteutuu metsälörakennetta eheyttämällä ja aktivoimalla metsänomistajia huolehtimaan metsäomaisuudestaan. Kun metsänomistuksen rakennetta kehitetään, voidaan huomioida paremmin myös metsäluonnon monimuotoisuus. Eheämpi metsälörakenne luo paremmat edellytykset alue-ekologiseen suunnitteluun myös yksityismetsissä.

Lisätietoja antaa

Tomi Salo

Metsäjohtaja

045 875 8911