Metsäbiotalous maakuntien hyvinvoinnin kivijalka

Uutiset |

Tuore selvitys alleviivaa metsäbiotalouden kansantaloudellista merkitystä Suomessa. Maakuntatasolla alan rooli korostuu entisestään sen tuotosta, arvonlisää, investointeja ja työllisyysvaikutusta tarkastelemalla.

Tapion tänään julkaisemaan ”Metsäbiotalouden arvoketjut” -raporttiin on koottu yhteen tuoreimmat maakuntatason tunnusluvut metsäbiotalouden merkityksestä. Aineisto perustuu Tilastokeskuksen aluetilinpitoon vuosilta 2011-2013.

Metsäbiotalouden tuotos vuosina 2011–2013 oli keskimäärin 24,4, miljardia euroa ja se kattoi noin kuusi prosenttia kaikkien toimialojen tuotoksesta. Arvonlisää syntyi 7,1 miljardia euroa ja ala työllisti noin 81 000 henkilöä vuodessa.

Metsäbiotalouden osa-alueista merkittävimpiä ovat massa ja paperi sekä puutuotteet, jotka kattavat noin 85 prosenttia alan tuotoksesta. Loput tuotoksesta pitää sisällään metsänhoidon, puunkorjuun ja metsätalouden palvelut. Metsistä saadaan lisäksi huomattava määrä marjoja, sieniä ja riistaa – muuta virkistyskäyttöä unohtamatta.

Metsäteollisuuden merkitys Suomen viennille on elintärkeä. Vuonna 2015 viennin arvo oli 11,6 miljardia euroa eli 21,6 prosenttia kokonaisviennin arvosta. Koska metsäteollisuus käyttää huomattavasti kotimaisia tuotantopanoksia, on sen merkitys kauppataseelle myös voimakkaasti positiivinen. Vuonna 2015 metsäteollisuustuotteiden kauppatase oli noin 10 miljardia euroa ylijäämäinen.

Maakunnittaiset erot suuria

Metsätaloudella, kuten metsien hoidolla ja puukaupalla, on tärkeä merkitys kaikkien maakuntien taloudessa. Metsäbiotalouden merkitys korostuu maakunnissa, joihin on keskittynyt metsäteollisuuden tuotantoa, kuten sellun, paperin, kartongin ja puutuotteiden jalostusta. Erityisesti Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa alan suhteellinen merkitys on huomattava. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden osuus maakunnan tuotoksesta oli tarkastelujaksolla 28 prosenttia.

Metsäteollisuuden investointiaalto ei vielä näy selvityksen tarkastelujaksolla. Metsäbiotalouden tulevaisuuden näkymät ovat valoisat, sillä uusia investointihankkeita valmistuu kaiken aikaa tuotantokäyttöön ja lisäksi useita hankkeita on selvitysvaiheessa. Jatkossa on tärkeää huolehtia metsien kasvukunnosta, metsäluonnon monimuotoisuudesta ja puumarkkinoiden toimivuudesta. Ne muodostavat kestävän pohjan uudistuvien metsävarojen kasvavalle käytölle.

Lisätietoja:

Riikka Pakarinen, edunvalvontapäällikkö, yhteiskuntasuhteet ja biotalous, riikka.pakarinen@forestindustries.fi, puh. 040 580 0833