Kiertotalouspaketin jätedirektiivissä monia metsäteollisuuteen vaikuttavia päätöksiä

Uutiset |

Suomalaiselle metsäteollisuudelle merkittävistä kiertotalouspaketin jätedirektiiveistä äänestettiin taannoin Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnassa. Jätedirektiiveihin liittyy monia pieniä yksityiskohtia jätteistä, jätehuollon järjestämisestä, tuottajavastuusta sekä jätteiden kierrätystavoitteista.

Kierrätysasteen laskennan osalta parlamentin ympäristövaliokunnan äänestyksessä voiton vei määritelmä, jonka mukaan kierrätysaste lasketaan tehtaan portilta eli siitä kohdasta, kun lajiteltu jäte päätyy lopulliseen kierrätysprosessiin. Tällä periaatteella voidaan varmistaa, että kerätty jäte päätyy myös mahdollisten jätteen lajittelulaitosten jälkeen raaka-aineeksi tehtaille eikä esim. jätteen polttoon.

Äänestyksessä hyväksyttiin teollisuusjätteen määritelmä sekä annettiin komissiolle velvoite tutkia mahdollisuutta asettaa uudelleenkäyttö- tai kierrätystavoite teollisuuden jätteelle. Jätetilastot perustuvat eurooppalaisiin jätekoodeihin, joita on yli 200. Pelkästään metsäteollisuuden jätetilastoissa käytetään keskimäärin noin 20-30 jätekoodia. Nämä riittäisivät hyvin määrittelemään teollisuusjätteen ominaisuudet.

Kierrätystavoite on kelpo ohjauskeino yhdyskuntien jätehuollon kehittämiseen, mutta ei teolliselle toiminnalle. Suomalaisessa metsäteollisuudessa resurssitehokkuus on keskiössä. Metsäteollisuus jalostaa aktiivisesti tuotannon ohessa syntyviä sivuvirtoja yhdessä kumppaneidensa kanssa teollisissa symbiooseissa. Kierrätystavoitteella ei edistetä sivuvirtojen jalostamista korkeamman jalostusasteen tuotteiksi.

Euroopassa on haluttu luoda minimivaatimukset tuottajavastuulle ohjaamaan tuottajavastuun periaatteita. Tuottajavastuu tarkoittaa tuotteiden valmistajien ja maahantuojien velvollisuutta järjestää tuotteiden jätehuolto omalla kustannuksellaan. Suomessa tuottajavastuu on toiminut hyvin. Viime vuosina on rakennettu muun muassa kuluttajapakkausten keräyspisteverkosto.

Pakkaus- ja pakkausjätedirektiivin osalta ympäristövaliokunta päätti korkeista pakkausjätteen kierrätystavoitteista sekä erillisistä uudelleenkäyttötavoitteista. Suomalainen metsäteollisuus on kannattanut komission laskentamenetelmää, jossa on yhdistetty uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoite yhdeksi tavoitteeksi, ei erillisiä tavoitteita.

Ympäristövaliokunta hyväksyi pakkausjätteiden kierrätystavoitteeksi 70 %, puupakkausjätteiden 65 % ja paperi- ja kartonkipakkausten kierrätystavoitteeksi 90 % vuoteen 2025 mennessä. Erityisesti puupakkausjätteen kierrätystavoitteen saavuttaminen tulee olemaan suuri haaste Suomessa. Tämänhetkinen kierrätysaste on noin 15 %, sillä Suomessa vain muutamat yritykset käyttävät puupakkausjätettä raaka-aineena. Suomessa on hyödynnetty puupakkausjätettä maakuntien lämpövoimalaloissa, minkä on todettu olevan myös ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto. Pakkausjäteasetukseen hyväksyttiin kirjaukset biopohjaisista pakkausmateriaaleista, mikä on metsäteollisuuden kannalta positiivista.

Vuoteen 2030 mennessä kaatopaikalle sijoitettavan yhdyskuntajätteen määrän tulee olla 5 % syntyvästä yhdyskuntajätteen määrästä. Suomalaisen metsäteollisuuden kaatopaikalle sijoitettavan jätteen osuus oli vuonna 2015 noin 6 % käsitellyn jätteen määrästä. Suomessa olemme tässä edelläkävijöitä. Meillä yhdyskuntajätteistä hyödynnettiin lähes 90 % vuonna 2015.

Direktiivien käsittely jatkuu parlamentin täysistunnossa maaliskuussa 2017 Strasbourgissa. Ympäristövaliokunnan äänestämien muutosehdotusten ei ennakoida juurikaan muuttuvan enää parlamentin täysistunnossa. Parhaillaan jäsenmaat neuvottelevat keskenään Euroopan unionin neuvostossa puheenjohtajamaa Maltan johdolla.

Lisätietoja antaa