Maapallo

Kiertotalous olennaisessa roolissa EU:n teollisuuspolitiikan visiossa

Uutiset |

EU:n teollisuuspolitiikan visiossa syntyy perusta aidolle kiertotaloudelle, joka edistää tuottavuuden kasvun lisäksi luonnonvarojen käytön kestävyyttä ja eurooppalaisen teollisuuden globaalia kilpailukykyä.

Euroopan komission vuonna 2017 perustama, yritys- ja tutkimussektorin asiantuntijoista koostuva Industry 2030 -työryhmä julkaisi kesäkuun lopussa visionsa eurooppalaisen teollisuuden kehityksestä vuoteen 2030 mennessä. Vision tarkoitus on tukea EU:n teollisuuspolitiikan valmistelutyötä tulevan vuosikymmenen aikana. Tähän tarkoitukseen visiossa kuvataan teollisuuden tavoitteet ja niiden toteuttamiseen vaadittavat toimenpiteet.
Visiossa esitetyt tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Keskiössä ovat eurooppalaisen teollisuuden teknologialähtöinen uudistuminen ja kilpailukyvyn parantaminen.
Nojaten kehitykseen muun muassa tekoälyn, esineiden internetin, robotiikan, automaation, biotekniikan ja kolmiulotteisen tulostuksen saralla työryhmä odottaa merkittäviä hyppyjä tuottavuuteen ja muutoksia teollisiin rakenteisiin. Teollisten arvoketjujen rakenteet kytketään toisiinsa ylitse perinteisten toimialarajojen soveltamalla digitaalisen alustatalouden toimintaperiaatteita ja teknologisia ratkaisuja.
Näin synnytetään tarvittava perusta aidolle kiertotaloudelle, joka edistää tuottavuuden kasvun lisäksi luon-nonvarojen käytön kestävyyttä ja eurooppalaisen teollisuuden globaalia kilpailukykyä.
Muutoksen ajureina ovat työryhmän mukaan merkittävästi kasvatettavat panostukset tutkimukseen ja kehitykseen sekä yksityiset investoinnit, joita kohdennettaessa huomioidaan muun muassa YK:n asettamat kestävän kehityksen tavoitteet hyvinvoinnin, ympäristön ja talouden ulottuvuuksissa. Visiossa teollisuuden kehitys tekee EU:sta maailman johtavan talouden ilmaston muutoksen torjunnassa matkalla kohti hiilineutraalia, fossiilivapaata yhteiskuntaa.

Ytimessä avoimet yhteismarkkinat

Teknologian ja innovaatioiden mahdollistaman teollisen muutoksen lisäksi työryhmä rakentaa visionsa Euroo-pan avoimien yhteismarkkinoiden varaan. Eurooppalaisia yhteismarkkinoita säätelevä lainsäädäntö on työryhmän visiossa siksi eurooppalaisen teollisuuspolitiikan ytimessä.
Avoimet yhteismarkkinat mahdollistavat kehitykseen liittyvien kustannusten ja hyötyjen vapaan jakamisen EU-alueella, varmistavat reilut pelisäännöt ja kilpailuasetelman globaalilla pelikentällä, houkuttelevat investointeja EU:n ulkopuolelta ja tekevät EU:sta esimerkillisen ja halutun yhteistyökumppanin muuntuessaan määräperustaisesta laatuperustaiseksi taloudeksi.
Lopuksi myös osaaminen ja kyvyt ovat vision keskeisiä rakennuspalikoita. Työryhmän mukaan vuonna 2030 EU ei ole pelkästään houkuttelevin paikka innovoida, harrastaa liiketoimintaa ja investoida vaan myös elää ja tehdä töitä. Jatkuvan oppimisen mallilla ja innovatiivisten teknologioiden tukemana työvoima pystyy joustavasti mukautumaan tulevaisuuden tarpeisiin ja ylläpitämään hyvinvointia. Teknologiat kehitetään läpinäkyvästi ja sosiaaliset haasteet huomioiden teknologioiden laajan hyväksynnän ja käyttöönoton saavuttamiseksi.
Uusi EU:n teollisuusstrategia, joka koordinoidaan tiiviisti kansallisten ja alueellisten ponnistelujen kanssa, auttavat levittämään taloudellisen kehityksen hyödyt laajalle yhteiskunnassa ja EU:n eri alueilla.
Työryhmä ehdottaa useita toimia tavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisesti teknologisen kehityksen nopeuttamiseksi työryhmä peräänkuuluttaa toimia teknologioiden käyttöönoton kannustamiseksi. Näitä ovat muun muassa yritysten, tutkimussektorin ja julkisen vallan yhteistyön tiivistäminen uusien teollisten klustereiden synnyttämiseksi, innovaatiotoiminnan tukien laajentaminen aina markkinakokeiluihin asti, sääntelyn joustavoittaminen kokeiluihin kannustamiskesi, sekä panostaminen digitaalisen huippuinfrastruktuuriin ja datan standardoimiseen.
Hiilineutraalin kiertotalouden rakentamiseksi työryhmä ehdottaa lisäksi hintasignaalien antamista hiilelle myös EU ETS -järjestelmän ulkopuolisessa toiminnassa, kannusteiden luomista kestävästi kasvatetun biomassan käyttöönottamiseksi, sekä kierrätysinfrastruktuurin vahvistamista ratkaisuneutraalein strategioin. Erilaiset toimenpiteet vähähiilisen energian käyttöönottamiseksi löytyvät myös työryhmän suosituksista.
Lopuksi työryhmä peräänkuuluttaa myös EU:n nykyisten rahoitustyökalujen vahvistamista kannustaakseen teollisuuden siirtymistä kohti hiilineutraalia toimintamallia.
Horisontti Eurooppa -ohjelmaa varten työryhmä asettaisi 120 miljardin euron vähimmäisbudjetin, josta rahoitettaisiin huippututkimuksen lisäksi myös uusien teknologioiden käyttöönottohankkeita sekä poikkitieteellisten ja -toimialaisten kumppanuuksien rakentamista. Tässä yhteydessä työryhmä pitää tärkeänä myös yhtenäisen ja toimivan taksonomian kehittämistä kestävälle rahoitukselle, joka omalta osaltaan kannustaisi kanavoimaan myös yksityisiä sijoituksia kanavoitumiseen kestävän liiketoiminnan hankkeisiin.

Lisätietoja antaa

Antti Tahvanainen

Innovaatioasioiden päällikkö

044 535 1797