Keskeiset sidosryhmät keskustelivat turvemaiden metsänhoidosta ja vesistövaikutuksista

Uutiset |

Uusimman tutkimustiedon lisäksi kuultiin kommenttipuheenvuoroja ja käytiin avointa dialogia. Metsäteollisuus korosti yhteistyön merkitystä.

Turvemaiden metsänhoito ja vesistöt olivat keskiössä, kun laaja joukko metsäteollisuuden sidosryhmiä kokoontui Metsäteollisuus ry:n tiloissa 17.1. Keskustelutilaisuuden tarkoituksena oli saada ajantasaista tietoa turvemaiden metsänhoidon vesistövaikutuksista sekä käydä keskustelua ratkaisuista ja yhteistyötavoista, joilla turvemaiden metsänhoitoa voidaan edelleen kehittää.

Tilaisuuden avauspuheenvuorossa Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo toi esille yhteistyön ja avoimen keskustelun merkityksen monimutkaisten kokonaisuuksien edistämisessä. Erityisesti uuden tutkimustiedon pohjalta näkemyksiä tulee voida päivittää, jos siihen on tarvetta.

Johtava tutkija Mika Nieminen Luonnonvarakeskuksesta esitteli nykytietämystä ja lisätutkimustarpeita turvemaiden ojitusten vaikutuksesta vesistöihin. Niemisen ja muiden tutkijoiden uusimpien tutkimusten mukaan metsätalouden vesistökuormitus voi olla moninkertainen aiempiin arvioihin verrattuna johtuen siitä, että vanhat ojitukset edelleen kuormittavat vesistöjä. Nieminen esitti muun muassa jatkuvapeitteisen metsätalouden mahdollisuuksia ravinnepäästöjen hallinnassa. Alan keskeisimmät tahot koostavat uusimpia kuormitustaulukoita sisävesien ja Itämeren päästöjen osalta, mutta työ edellyttää lopullisten laskelmien valmistumista.

Tutkija Sakari Sarkkola Luonnonvarakeskuksesta esitteli kuulijajoukolle vaihtoehtoisten metsänkäsittelymenetelmien toimivuutta turvemailla. Osana Metsäteollisuus ry:n metsäympäristöohjelmaa rahoitettavassa hankkeessa on muun muassa mitattu ylispuu-, poiminta- ja kaistalehakkuiden vaikutuksia pohjaveden tasoon ja ravinnehuuhtoumiin turvemailla. Alustavien tulosten perusteella mahdollisia hyötyjä saattaa syntyä vähäisempien ravinnekuormitusten ja kasvihuonekaasupäästöjen sekä pienempien investointien osalta. Sarkkola esitteli mahdollisina haittoina kalliimman puukorjuun ja pienemmät kokonaiskertymät päätehakkuisiin verrattuna, metsän uudistumistuloksen epävarmuuden sekä korjuuvaurioiden riskin.

Vesiensuojelumenetelmien toimivuudesta kuultiin Keski-Suomen ELY-keskuksen yli-insinööri Ansa Selänteen kattava esitys. Selänne pohti erilaisten teknisten ratkaisujen vaikutuksia ja mahdollisuuksia vesiensuojelussa – muun muassa putkipatojen ja pintavalutuskenttien osalta. Myös turve- ja kivennäismaiden leikkauskohdat ja parhaat käytänteet nousivat esiin. Käytännön toimijoille ja neuvontaa tarjoaville tahoille olisi hyödyllistä, jos tutkimustuloksista olisi saatavilla koosteita entistä helpommin.

Kommenttipuheenvuorot ja keskustelut toivat lisänäkemystä teemaan

Varsinaiset kommenttipuheenvuorot kuultiin Leena Finériltä (tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus), Hannu Ripatilta (metsäasiantuntija, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK), Marja Hilska-Aaltoselta (metsäneuvos, Maa- ja metsätalousministeriö), Pauli Juntuselta (metsäpäällikkö, OTSO Metsäpalvelut Oy) ja Harri Höltältä (puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto).

Kommenttien perusteella tilaisuus osoittautui tarpeelliseksi. Turvemailla on merkittävä puuvaranto, sillä sekä metsänomistajat että yhteiskunta ovat aikoinaan investoineet suuria summia metsien kasvatukseen. Turvemaiden hakkuilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia, mutta samanaikaisesti nykyiset metsänomistajat ovat entistä ympäristötietoisempia ja kaikilla on halu tehdä luonnon kannalta parhaita ratkaisuja.

Kommenttien perusteella voidaan todeta, että pitkäaikaiset seurantatutkimukset samoilla kohteilla ovat erityisen tärkeitä, koska kohteet ovat erilaisia ja muutokset luonnossa tapahtuvat hitaasti. Näin saadaan oikeaa tietoa alan ammattilaisten käyttöön ja turvemailla voidaan toimia parhaita käytänteitä noudattaen myös tulevaisuudessa. Alan ammattilaisilla on jatkossakin suuri vastuu metsänomistajien informoinnissa. Toimijoille on oltava selkeät ja yhdenmukaiset ohjeet, ja toiminnan suunnittelussa on hyödynnettävä maksimaalisesti avointa dataa.

Lisätietoja antaa

Anu Islander

Metsäasiantuntija

040 729 3678