Kasvavien metsävarojen Suomi tarvitsee oikeudenmukaista nielupolitiikkaa

Uutiset |

Metsien hiilivarasto ja hiilinielu

Suomella on merkittävät metsävarat eli metsät ovat suuri hiilivarasto. Metsävarat ovat karttuneet siitä huolimatta, että puuta on käytetty erilaisten tuotteiden valmistukseen.

Metsät toimivat hiilinieluna siinä tapauksessa, että metsien hiilivarasto kasvaa. Tällöin puuston kasvu sitoo enemmän hiiltä kuin mitä hakkuut ja lahoaminen vapauttavat.

Suomen metsät ovat olleet vuosikymmenien ajan voimakas hiilinielu ja ovat nielu myös jatkossa. Metsämme toisin sanoen viilentävät ilmastoa, koska puusto poistaa hiilidioksidia ilmakehästä.

Komission ehdotus nielupolitiikaksi (LULUCF)

Komission ehdottama nielupolitiikka on Suomen talouden, metsäpolitiikan sekä energia- ja ilmastopolitiikan kannalta aivan keskeinen. Valitettavasti komission esitys sisältää uhkakuvia Suomelle ja biotaloudelle.

Karkeasti ottaen komissio haluaisi, että jäsenvaltioiden nielut olisivat yhtä suuret kuin jaksolla 1990-2009. Suomelle tuo ajanjakso ei ole hyvä. Maatamme koetteli lama ja murrosta läpikäyneellä metsäteollisuudella oli alhaisen tuotannon vuosia. Tämän vuoksi puunkäyttö oli useana vuotena vähäistä ja nielut olivat jättimäiset. Ei ole mieltä tavoitella samaa tilannetta tulevaisuudessa.

Suomella on jatkossakin isot nielut, mutta mikäli ne olisivat pienemmät kuin vertailujaksolla olleet jättinielut, niin maamme saisi päästösanktion. Toisin sanoen, Suomen kasvavat metsävarat viilentävät ilmastoa, mutta laskennallisesti metsät olisivat päästöjä.

Asetelma ei ole oikeudenmukainen. Suomen pitäisi kompensoida laskennalliset päästöt kiristämällä päästötavoitteitaan muilla sektoreilla tai ”ostamalla nieluja” muilta jäsenvaltioilta.

Metsäteollisuuden mielestä Suomen on saatava asettaa nielutavoitteensa siten, että kansallisesti määritellyt hakkuumahdollisuudet voidaan toteuttaa ilman sanktioita, etenkin kun Suomen metsävarat jatkavat kasvuaan.

Puu on energiantuotannossa nollapäästöistä (hiilineutraalia)

Puun aiheuttamat päästöt lasketaan maankäyttösektorilla. Käytännössä kaadettu puu lasketaan päästöksi, koska voidaan perustellusti olettaa, että jossain vaiheessa puu lahoaa tai poltetaan bioenergiaksi.

Jotta puun aiheuttamia päästöjä ei laskettaisi kahteen kertaan, niin puun päästökerroin energian tuotannossa on nolla. Komission LULUCF-ehdotus säilyttäisi puun päästöttömyyden energiantuotannossa.

Mikäli puun päästöt laskettaisiin myös energiantuotannossa, niin se antaisi fossiilisille polttoaineille etulyöntiaseman ja kasvihuonekaasupäästöjä koskevien laskelmien lopputulos olisi väärä.