Kansallisen meriliikennestrategian on vahvistettava metsäteollisuuden kilpailukykyä

Uutiset |

Ehdotus kansalliseksi meriliikennestrategiaksi on valmistumassa tänä keväänä. Liikenne- ja viestintäministeriö on vetänyt strategian valmisteltua ja sen tarkasteluaika ulottuu vuoteen 2030 saakka. Metsäteollisuudelle tärkeimpiä asioita strategiassa ovat satamien häiriötön toiminta, merenkulun kansainvälisen ympäristösääntelyn tasapuolisuus ja merikuljetusten kustannuskilpailukyky.

Kansallisen meriliikennestrategian linjausten ja toimenpide-ehdotusten on oltava konkreettisia ja tehokkaita. Ehdotuksissa on otettava huomioon Suomen riippuvuus merikuljetuksista ja strategian on edistettävä ulkomaankaupan kuljetusten toimitusvarmuutta sekä kustannuskilpailukykyä.

Valmistelun keskeinen tavoite on strategian luominen Suomen merikuljetusten ja merellisten elinkeinojen toimintakyvyn varmistamiseksi. Siinä tarkastellaan myös kansantalouden kilpailukykyä sekä ympäristö- ja turvallisuuskysymyksiä.

Strategian teemoina ja tavoitteina ovat kuljetusketjujen tehokkuus ja kilpailukyky, Suomen meriklusterin cleantech-osaamisen ja arktisen osaamisen hyödyntäminen. Lisäksi tarkastellaan Itämeren erityispiirteitä merenkulun ympäristö- ja turvallisuuskysymyksissä ja markkina-alueena.

Meriliikennestrategiaa on valmisteltu virkamiesvetoisesti. Hankkeessa on kartoitettu elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien näkemyksiä, joten teollisuus odottaa lopputuloksen myös vastaavan sidosryhmien näkemystä.

Merikuljetusten toimitusvarmuutta vahvistettava

Suomen metsäteollisuuden logistiikkakustannukset ovat merkittävästi suuremmat kuin keskeisillä kilpailijamaillamme Keski-Euroopassa. Toimialan merikuljetuskustannukset ovat nousemassa rajusti muun muassa vuonna 2015 Itämerellä voimaan tulevan rikkidirektiivin myötä. Metsäteollisuuden meriviennin ja -tuonnin määrä on vuosittain 20 miljoonaa tonnia. Suomessa tuotannosta menee vientiin 90 prosenttia, ja viennissä merikuljetusten osuus on yli 90 prosenttia. Merikuljetusten toimivuus ja kustannustaso vaikuttavat suoraan toimialan yritysten kilpailukykyyn.

Erityisen haavoittuva osa metsäteollisuuden kuljetusketjua ovat satamat ja niiden häiriötön toiminta. Laittomat lakot satamassa saattavat aiheuttaa toimialalle kymmenien miljoonien vientitulojen menetyksen joka päivä. Poliittisella päätöksenteolla tärkeä rooli, jotta löydetään ratkaisu satamien laittomien lakkojen estämiseksi. Tärkeää on myös lisätä työaikojen joustavuutta satamatoiminnoissa ilman kohtuuttomia lisäkustannuksia.

Etenkin runsasjäisinä talvina pula jäänmurtajista on heikentänyt merikuljetusten sujuvuutta ja toimitusvarmuutta. On tärkeää saada jo päätetyn uuden jäänmurtajan hankinta toteutumaan suunnitellusti ja saada alus liikenteeseen aikataulun mukaisesti talvikaudella 2015 – 2016.

Väylämaksujen alentaminen ei riitä kohentamaan kustannuskilpailukykyä

Meriväylien ylläpidon ja jäänmurron kustannukset katetaan nykyisin väylämaksuilla. Suomen lisäksi väylämaksua peritään vain Ruotsissa, missä maksujen taso on Suomea huomattavasti alhaisempi. Väylämaksujärjestelmän kehittämistä on arvioitu meriliikennestrategian valmistelun yhteydessä. Valtioneuvosto teki elokuussa 2013 osana keskitettyä palkkaratkaisua ja rikkidirektiivin kustannusten kompensointia päätöksen väylämaksujen puolittamisesta vuosille 2015 – 2017. Myös rataveron perimisestä samoina vuosina päätettiin luopua kokonaan.

Jotta väylämaksujen puolittamisesta tehty päätös helpottaa teollisuuden rikkidirektiivistä aiheutuvaa kustannustaakkaa, on alennukset kohdennettava lastialuksille. Väylämaksuista on tulevaisuudessa luovuttava kokonaan ja meriväylien kunnossapito ja jäänmurto on rahoitettava suoraan valtion budjetista.

Väylämaksuun ja rataveroon ehdotetut alennukset helpottavat vain hieman teollisuudelle rikkidirektiivistä aiheutuvaa satojen miljoonien eurojen kustannustaakkaa. Lähtökohtana on oltava rikkidirektiivin kustannusten täysimääräinen kompensointi teollisuudelle, kuten esimerkiksi energiaverojen tason laskulla, hyödyntämällä päästökauppakompensaatiota ja luomalla dieselveron palautusjärjestelmä ammattiautoilijoille.

Maaliikenneyhteyksiin riitettävä myös rahoitusta

Meriväylien lisäksi maaliikenneyhteyksien rahoituksen on oltava riittävää, jotta metsäteollisuuden raaka-aine- ja tuotekuljetusten sujuvuus voidaan turvata ja liikenteen pullonkaulat poistaa. Alan vienti- ja tuontikuljetusten kannalta merkittävintä on satamien takamaiden maaliikenneyhteyksien riittävä kunto ja kapasiteetti, raakapuukuljetuksille kriittistä on taas alempiasteisten väylien päivittäinen liikennöitävyys.

Merenkulun ympäristösääntelyn oltava tasapuolista kaikille

Rikkidirektiivin lisäksi merenkulun kustannuksiin tuo lähitulevaisuudessa nousupaineita myös muu kansainvälinen ympäristösääntely, kuten kasvihuonepäästöjen rajoittaminen sekä laivojen energiatehokkuuteen ja painolastivesiin liittyvät säädökset. Sääntelyä valmistellaan pääosin kansainvälisessä merenkulkujärjestö IMO:ssa, mutta EU-maiden tai yksittäisten merialueiden osalta on tehty myös esityksiä alueellisiksi rajoitteiksi.

Kansainvälisen ympäristösääntelyn on oltava tasapuolista ja noudatettava samaa globaalia aikataulua. Uutta sääntelyä luotaessa olisi aina tehtävä kattavat vaikutusarviot ennen päätöksentekoa. 

Lisätietoja antaa

Outi Nietola

Logistiikkapäällikkö

040 194 4776