Jätelainsäädännön on tuettava kestävää resurssitehokkuutta

Uutiset |

Komission heinäkuun alussa julkaisema kiertotaloustiedonanto kannustaa resurssitehokkuuteen, mutta samalla komission ehdotukset jätelainsäädännön muuttamiseksi hidastavat kestävää kehitystä.

Tiedonannolla pyritään turvaamaan resurssien, kuten luonnonvarojen ja energian kestävä käyttö. Kuitenkin osa siinä ehdotetuista jätelainsäädännön muutoksista ohjaa EU:n jätepolitiikkaa kauemmaksi toimista, jotka vähentävät luonnonvarojen käytön ympäristövaikutuksia Suomessa.

Tiukat kierrätystavoitteet heikentäisivät yritysten mahdollisuuksia ottaa huomioon toimintansa ympäristövaikutuksia kokonaisvaltaisesti ja toimia resurssitehokkaasti.

Resurssitehokkuudessa on mahdollisuuksia

Resurssitehokkuudella voidaan tuottaa lisäarvoa tuotteiden jalostukseen, vähentää toiminnan ympäristövaikutuksia, parantaa jätteiden hyötykäyttöä sekä pienentää tuotannon raaka-ainekustannuksia. Yritysten omaehtoiset resurssitehokkuusaloitteet ottavat huomioon paikalliset lähtökohdat, jolloin hyödykkeitä voidaan tuottaa mahdollisimman tehokkaasti. Metsäteollisuudelle tämä on ollut jo kauan arkipäivää, samoin kuin toiminnan tehokkuuden jatkuva parantaminen.

Pakkausten kierrätystavoitteet kasvamassa suhteettoman suuriksi

Komission tiedonannossaan esittämät tavoitteet pakkausten kierrätykselle ovat erittäin haastavat ja jättävät hyvin vähän joustovaraa kansallisten erityispiirteiden huomioon ottamiselle. Kierrätystavoitteiden kiristäminen ei välttämättä vähennä toiminnan ympäristövaikutuksia, vaan saattaa jopa lisätä niitä.

Kuitupakkausten, kuten aaltopahvi- ja kartonkipakkausten, kierrätystavoitetta esitetään nostettavaksi nykyisestä 60 prosentista asteittain 90 prosenttiin. Nykyinen kierrätysaste on 77 prosenttia, jonka saavuttaminen on vaatinut tehokasta kaupan ja teollisuuden pakkausten kierrätystä ja laajaa kuluttajien keräysverkoston ylläpitoa. Harvaan asutussa Suomessa ei ole tarkoituksenmukaista pitää yllä kaikenkattavaa kierrätysjärjestelmää, jossa jätekuljetusten ympäristökuormitus ylittää kierrätyksestä saatavan hyödyn.

Puupakkauksille esitetään vielä kuitupakkauksiakin suurempaa korotusta kierrätystavoitteisiin. Nykyistä 15 prosentin kierrätystavoitetta nostettaisiin vuoteen 2020 mennessä 50 prosenttiin ja vuoteen 2030 peräti 80 prosenttiin. Koska energiahyödyntämistä ei lasketa kierrätykseksi, Suomessa puupakkausten kierrätysaste on pysytellyt noin 18 prosentissa.

Monet puupakkaukset ovat uudelleenkäytettäviä ja kunnostettavia. Toisaalta niille ei löydy Suomesta sellaisia kierrätysmenetelmiä, jotta komission esittämät erittäin kunnianhimoiset tavoitteet voitaisiin täyttää. Puujätteen vienti ulkomaille ei ole ekologisesti järkevää, ja lisäksi puupakkaukset ovat helposti hyödynnettävissä uusiutuvana energiana.

Realistinen ja ympäristön kannalta optimaalinen kierrätystavoite puupakkauksille on ainakin Suomessa enintään 17 % vuoteen 2020 ja 20 % vuoteen 2025 mennessä.

Kierrätystavoitteiden laskentatapaa ei tule muuttaa

Euroopan komissio esittää myös kierrätyksen laskentatapaan muutosta, joka laskisi toteutuneita kierrätysasteita ja tekisi tavoitteiden saavuttamisesta entistä vaikeampaa.

Jätetilastointi vaihtelee hyvin paljon eri jäsenmaissa. Uusi, tiukennettu kierrätyksen laskentatapa vääristäisi entisestään jätetilastoja ja näin asettaisi jäsenmaat eriarvoiseen asemaan.

Lisätietoja antaa

Maija Heikkinen

Ympäristöasiantuntija

040 828 3012