Ilmapäästöjä vähennetty tehokkaasti

Uutiset |

Metsäteollisuuden hiukkas-, rikki- ja typenoksidien päästöt ilmaan ovat alle 10 prosenttia Suomen päästöistä. Hajurikkiyhdisteet ovat vähentyneet lähes merkityksettömiksi viime vuosina tehokkaiden keräily- ja käsittelyjärjestelmien ansiosta.

Metsäteollisuus on käyttänyt ilmansuojeluinvestointeihin keskimäärin hieman yli 15 miljoonaa euroa vuosittain viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ilmanlaatutavoitteet saavutetaankin hyvin teollisuuspaikkakunnilla. Typen oksidien vähentäminen on edelleen haaste. Metsäteollisuuden vahvuus on suuri bioenergiaomavaraisuus. Suomen uusiutuvasta energiasta 2/3 on metsäteollisuussidonnaista. Energiatehokkuussopimukset ovat osa tehokasta ympäristötyötä.

Sellutehtaat lähes hajuttomia

Sellutehtaan keittoprosessissa tarvittavat rikkikemikaalit aiheuttavat hajua yhdistyessään puun orgaanisiin yhdisteisiin. Hajuyhdisteet ovat mm metyylimerkaptaania ja niiden määrää ilmaistaan TRS-luvulla (total reduced sulphur).

Hajukaasut kerätään huolellisesti talteen prosessin jokaisesta osasta. Ne käsitellään polttamalla omassa erillisessä polttoprosessissa tai soodakattilassa. Järjestelmään kuuluu useita varajärjestelmiä häiriötilanteiden hallitsemiseksi.

Ihmisen hajukynnys rikkiyhdisteiden suhteen on erittäin alhainen. Terveysriski hajusta tulee vasta hajukynnyksen ylittyessä tuhatkertaisesti.

Ilmalaatutavoitteet saavutetaan Suomessa hyvin. Suurin osa ylityksistä johtuu kaukokulkeumasta. Liikenteen osuus päästöistä on merkittävä.

Haasteena typenoksidien päästöjen vähentäminen

Energian- ja selluntuotannosta syntyvien typen oksidien määrä on vähentynyt muita päästöjä vähemmän viime vuosina. Energiatehokkuuden lisääminen sellutehtailla on ollut suurin syy, miksi typenoksidipäästöt (NOx) eivät ole juuri vähentyneet selluntuotannossa. Soodakattiloiden aiheuttamasta typen oksidien päästöstä kolmannes tulee polttoaineesta eli puusta mustalipeäksi liotetusta ligniinistä. Typen oksidien määrää hallitaan ohjaamalla polttoprosesseja tehokkaasti. 

Suurten polttolaitosten BAT-uudistuksesta tulossa kohtuuttomat kustannukset

Suurten polttolaitosten parasta käytettävissä olevaa tekniikka kuvaavaa BAT-vertailuasiakirjaa (LCP-BREF) valmistellaan parhaillaan. BAT-päätelmäehdotuksesta tullaan näillä näkymin äänestämään jäsenmaiden komiteassa vuoden 2017 alkupuoliskolla. LCP-BREF:n valmistelussa on olemassa olevien laitosten tarkastelussa edelleen puutteita metsäteollisuuden näkökulmasta.

Pöyry selvitti alkuvuonna 2016 BAT-ehdotusten kustannuksia kaikkien Suomen biomassa-/turvelaitosten osalta Metsäteollisuus ry:lle ja Energiateollisuus ry:lle. Selvityksen mukaan näille toimialoille on ehdotetuilla vaatimuksilla arvioitu koituvan yhteensä 430 miljoonan euron investointikustannukset. Investointikustannusten lisäksi Pöyry on arvioinut, että laitoksille koituisi yhteensä 30 miljoonan euron vuosittainen lisä käyttökustannuksiin.

Biomassalaitoksille on tulossa suhteessa paljon tiukemmat vaatimukset kuin kivihiililaitoksille. Tämä on ristiriidassa Euroopan uusiutuvan energian lisäämistavoitteiden kanssa, muodostaahan puun energiahyödyntäminen siitä merkittävän osan. Pöyryn selvityksen mukaan BAT-päätelmistä aiheutuvat vuosittaiset lisäkustannukset olisivat 11-kertaiset keskikokoiselle olemassa olevalle biomassakattilalle verrattuna samankokoiseen kivihiilikattilaan. Biomassaa ja tukipolttoaineena pieniä määriä turvetta polttavalle kattilalle vuosittaiset lisäkustannukset olisivat Pöyryn selvityksen mukaan jopa 16 kertaa suuremmat kuin samankokoiselle kivihiilikattilalle.

Metsäteollisuudelle on keskeistä, että valmistelussa päädytään kohtuullisiin vaatimuksiin olemassa oleville biomassalaitoksille. Pöyryn selvityksen mukaan suomalaisille laitoksille koituvat päästövähennyskustannukset olisivat suurimmaksi osaksi kohtuuttomat verrattuna ympäristöhyötyihin. Näin tiukkoihin päästötasoihin olemassa oleville laitoksille ei löydy ympäristöperusteita. On muistettava, että päästövähennystekniikoiden asentaminen ja soveltuvuus olemassa oleviin laitoksiin on paljon haasteellisempaa kuin uusiin.

Lisätietoja antaa

Fredrik Blomfelt

Ympäristöpäällikkö

040 705 7389