Hallitus voi budjettiriihessään tukea teollisuuden mahdollisuuksia luoda hyvinvointia Suomeen

Uutiset |

Valtioneuvosto kokoontuu syyskuun 14. ja 15. päivä budjettiriiheensä. Vaikeassa taloustilanteessa on ensiarvoisen tärkeää, että Suomen kilpailukyvystä ja maamme yritysten mahdollisuuksista menestyä pidetään hyvä huoli. Teollisuuden kustannuksia ei omilla päätöksillä tule korottaa, se olisi oman oksamme sahaamista.

Suomen tulisi olla houkutteleva ympäristö investoida ja kilpailukyvyltään sellainen, että yritykset haluavat ylläpitää täällä toimintojaan. Maamme hallitus voi omilla budjettipäätöksillä parantaa suomalaisen teollisuuden mahdollisuuksia menestyä.

Metsäteollisuus esittää menestymisen tueksi huomion kiinnittämistä seitsemään asiaan. Esitettyjen toimien lista ei ole pitkä eikä kohtuuton.

Metsäteollisuus ry:n ehdotukset vuoden 2020 budjettiriiheen

Videolla toimitusjohtaja Timo Jaatinen kertoo metsäteollisuuden odotukset minuutissa.

1.  Päästökauppakompensaation jatkaminen

Päästökauppakompensaation jatkaminen seuraavan päästökauppakauden loppuun asti on välttämätöntä. Suomalainen runsaasti sähköä käyttävä vientiteollisuus kohtaa kovan kansainvälisen kilpailun tilanteessa, jossa maailmantalous on ajautumassa globaalin koronakriisin aiheuttamaan taantumaan. Suhdannenäkymät ovat radikaalisti heikentyneet myös Suomessa. Samaan aikaan hallitus tavoittelee hiilineutraalisuuden saavuttamista vuoteen 2035 mennessä.

Tässä yhtälössä on välttämätöntä, että vientiteollisuuden kilpailukykyä turvaava ja sähköistymistä edistävä kompensaatio pidetään käytössä. Kompensaation jatkamisesta aiheutuva kustannus valtiolle ei ole kohtuuton. Valtion huutokauppatulot ylittävät aina kompensaation määrän.

2.  Teollisuuden sähköveron alentaminen

Valtiovarainministeriön esittämä teollisuuden sähköveron alentaminen monen kilpailijamaan tavoin EU-minimiin ensi vuoden alusta lukien on oikea ja tärkeä tekijä suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukyvylle. Lisäksi on turvattava riittävän pitkä siirtymäaika teollisuuden fossiilisten polttoaineiden veromuutoksille, jotka ovat osa uudistusta.

Energiaintensiivisen teollisuuden kyky investoida ja sähköistää prosessejaan ovat avainasemassa Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Energiaintensiivisen teollisuuden merkitys korostuu sekä Euroopan komission Green Deal-esityksessä että EU:n teollisuusstrategiassa.

3.  Väylämaksujen perimisestä luopuminen

Väylämaksujen perimisestä tulisi luopua tai vähintään jatkaa niiden puolitusta vaalikauden loppuun, muuten logistiikkakustannukset nousevat kriittisellä hetkellä. Ilman uusia päätöksiä väylämaksujen puolitus päättyy tämän vuoden loppuun. Suomi lähtee logistisesti takamatkalta suhteessa kilpailijamaihin, eikä Ruotsissa ole käytössä vastaavaa maksua.

4.  Polttoaineverojen korotusten peruminen

Metsäteollisuudelle 1.8.2020 voimaan tullut dieselveron korotus tarkoittaa yli 20 miljoonan euron vuotuista lisäkustannusta vuodesta 2021 alkaen. Lisäkustannukset heikentävät Suomessa valmistettujen tuotteiden kilpailukykyä jo entisestään vaikeassa tilanteessa. Hallituksen tulisi perua päätöksensä ja palauttaa polttoaineverot aiemmalle tasolle.

5.  Työllisyystoimien tekeminen

Suomen työllisyysaste ei riitä ylläpitämään hyvinvointivaltiota. Hallituksen on välttämätöntä sekä tehdä pikaisesti työvoiman tarjontaa lisääviä toimenpiteitä että pidättäytyä työn kysyntää vähentävistä eli työllistämiskynnystä nostavista toimenpiteistä.

Työvoiman tarjontaa lisää mm. ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston ja tason alentaminen. Työllistämiskynnystä nostavia hallitusohjelman työelämähankkeita, kuten yhteistoimintalain kokonaisuudistusta ja kilpailukieltosopimusten rajoittamista, ei tule tässä talous- ja työllisyystilanteessa toteuttaa.

6.  Metsätalouden kannustejärjestelmän rahoituksen turvaaminen

Metsätalouden kannustejärjestelmän rahoituksen taso on säilytettävä. Kannustejärjestelmä edistää aktiivista ja oikea-aikaista metsien hoitoa, joka on avainasemassa parannettaessa metsien elinvoimaa ja kasvua.

Aktiviinen ja oikea-aikainen metsien hoito ja toimivat puumarkkinat mahdollistavat metsäteollisuuden tuotannon ja sen tuottaman hyvinvoinnin. Metsien kestävä käyttö ja kasvavat metsävarat mahdollistavat osaltaan yhteiskuntamme kehittymisen entistä ilmastoystävällisempään suuntaan.

7.  Ratamaksun korotuksesta luopuminen

Väyläviraston suunnittelemista ratamaksun korotuksista tulisi luopua.

Väylävirasto on korottamassa ratamaksuja 3 miljoonaa euroa vuodelle 2021. Tavaraliikenteen ratamaksu kallistuisi yli 6 prosenttia, henkilöliikenteen 7 prosenttia. Korotus kohdistuisi lähes kokonaan sähkövetoiseen liikenteeseen.