Näin kiky-tunteja hyödynnetään metsäteollisuudessa

Kiky-tuntien avulla suomalaisen tuotannon kilpailukyky on parantunut ja työaikajärjestelyihin on saatu joustoja. Kiky-tuntien hyödyt vaihtelevat metsäteollisuudessa yritysten, tehtaiden ja jopa tuotantolinjojen välillä, sillä niistä on sovittu yritystasolla, paikallisten tarpeiden mukaan.

Mekaanisessa metsäteollisuudessa työajan 24 tunnin lisäys on ollut tärkeä, koska se on voitu käyttää suoraan tuotannon määrän lisäämiseen. Usein lisätuntien käyttämisestä on sovittu paikallisesti, joten myös paikallinen sopiminen on vahvistunut.

Kun sahoilla ja vaneritehtailla työajan pidennyksellä on lisätty tehtaiden käyntiaikaa, vientiä on pystytty kasvattamaan. Valtaosa mekaanisessa metsäteollisuudessa tuotetusta sahatavarasta, vanerista ja muista tuotteista menee vientiin.

Mekaanisessa metsäteollisuudessa kilpailu kansainvälisesti on kovaa. Kilpailijamaat saavat etua muun muassa pidemmistä työajoista ja alemmista palkkakustannuksista. Tätä suomalaisen teollisuuden takamatkaa ei tulisi työehtoratkaisuilla lisätä.

Sellu-, kartonki- ja paperitehtailla lisätunteja on käytetty esimerkiksi kunnossapitoseisokkien kaltaisten ruuhkatilanteiden töihin sekä etenkin koulutuksiin, jotka edistävät esimerkiksi ympäristöosaamista, työturvallisuutta ja työhyvinvointia.

Katso videoilta esimerkkejä siitä, mitä hyötyä lisätunneista tehtailla on:

UPM-Kymmene vanerituotanto/Pelloksen tehtaat

Metsä Group Äänekosken kartonkitehdas

Stora Enso Honkalahden saha

UPM-Kymmene Kaukaan sellutehdas

Metsä Group Vilppulan saha

Stora Enso Imatran kartonkitehdas

UPM-Kymmene Jokilaakson paperitehdas

Stora Enso Sunilan sellutehdas