Mitä vahinkoja lakot aiheuttavat?

Metsäteollisuuden halvaantuminen kahdeksi viikoksi voisi johtaa jopa miljardin euron tuotannonmenetyksiin.

Mistä lakoissa on kyse?

Kolme ammattiliittoa – Paperiliitto, Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro – painostaa  Metsäteollisuus ry:tä lakoilla, jotta työehtosopimuksissa lyhennettäisiin työaikaa. Teollisuusliitto järjesti jo kertaalleen joulukuussa laajan  kolmepäiväisen lakon kiky-tuntien takia mekaanisessa metsäteollisuudessa ja muilla vientialoilla.

Ammattiliittojen toiminta on vastuutonta – sekä vaatimusten tasolla että käytännössä, jos lakot toteutuvat. Työajan lyhentäminen heikentäisi suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla, koska se lisäisi työnantajan kustannuksia.

Lakot ovat vastuuttomia, koska ne pysäyttävät tuotannollisen toiminnan, mistä aiheutuu taloudellisia menetyksiä, kilpailuhaittaa sekä ongelmia koko yhteiskunnalle. Lakkoilusta aiheutuu hallaa myös liittojen jäsenille, sillä tuotannonmenetykset ja kilpailuhaitat supistavat yritysten palkankorotusvaraa.

 

Miten laajoista lakoista on kyse?

Lakot pysäyttäisivät käytännössä koko metsäteollisuuden tuotannon Suomessa kahdeksi viikoksi 26.1.–9.2. Lakot on kohdistettu yli 110:een metsäteollisuuden yritykseen ja tehtaaseen: Luettelo lakon piirissä olevista tehtaista.

Paperiliiton lakko johtaisi yli 50 paperi-, kartonki- ja sellutehtaan alasajoon. Teollisuusliiton lakko pysäyttäisi tuotannon yhteensä yli 40:ssä mekaanisen metsäteollisuuden yrityksessä, kuten sahoilla ja vaneritehtailla. Ammattiliitto Pron toimihenkilöiden lakot toteutuisivat samoilla toimipaikoilla.

Metsäteollisuus ry:n jäsenyrityksissä ilmoitettujen lakkojen piirissä olisi yli 17 200 työntekijää ja toimihenkilöä.

 

Miten korkeiksi vahingot nousevat?

Pitkäkestoiset lakot toisivat yrityksille huomattavia välittömiä tuotannonmenetyksiä sekä pitempiaikaisia maine- ja kilpailuhaittoja.

Tuotannonmenetysten arvo voisi nousta 14 vuorokautta kestävien lakkojen aikana arviolta 911 miljoonaan euroon. Laskelma perustuu metsäteollisuuden tuotannon bruttoarvoon, jonka Tilastokeskus arvioi olevan yli 23,4 miljardia euroa vuonna 2018.

Paperi-, kartonki- ja selluteollisuudessa tuotantomenetyksiä koituisi noin 45,5 miljoonaa euroa jokaiselta lakkovuorokaudelta. Näin Paperiliiton kaksiviikkoisen lakon bruttomenetykset olisivat noin 637 miljoonaa euroa.

Mekaanisen metsäteollisuuden sahojen ja vaneritehtaiden bruttotuotannon päiväarvo oli vuonna 2018 noin 19,6 miljoonaa euroa, joten sahoilla ja vaneritehtailla 14 vuorokauden lakkomenetykset nousisivat noin 274 miljoonaan euroon.

Suorien tuotannonmenetysten lisäksi metsäteollisuuden yrityksille tulisi kustannuksia esimerkiksi yleisestä lakkoihin varautumisesta, tuotantolaitosten alasajamisesta sekä laitosten tuotannon aloittamisesta uudelleen.

Välittömien taloudellisten vahinkojen lisäksi lakoilla olisi vakavia seurauksia pidemmällä aikavälillä. Suurlakot vahvistaisivat Suomen mainetta lakkoherkkänä maana, ja toimitusten viivästymiset toisivat lommoja asiakassuhteisiin ja asiakkaiden luottamukseen, joten ne voisivat johtaa suoranaisiin tilaus- ja asiakasmenetyksiin. Lakkojen mainehaitta voisi heikentää Suomen asemaa investointikohteena.

 

Miten koko kansantalous kärsii lakoista?

Lakot heikentäisivät metsäteollisuuden menestymisen mahdollisuuksia, koska ne tuottaisivat tuotannonmenetyksiä ja horjuttaisivat kotimaisten tehtaiden elinkelpoisuutta. Metsäteollisuuden kotimainen arvoketju on laaja, joten toimialan  halvaantuminen johtaisi merkittäviin seurauksiin koko kansantaloudessa.

Metsäteollisuuden viennin katkeaminen kahdeksi viikoksi voisi johtaa jopa 500 miljoonan euron vientitulojen menetykseen. Paperi- ja kartonkituotteet ovat Suomen tärkein vientituote, ja kaikkiaan metsäteollisuuden vienti oli Tullin tilastojen mukaan yli 13 miljardia euroa vuonna 2018.

Lakoista aiheutuisi veromenetyksiä koko yhteiskunnalle. Kahdessa viikossa metsäteollisuuden suora verokertymä on noin 47 miljoonaa euroa. Lisämenetyksiä tulisi arvoketjun muista osista, sillä lakoista kärsisi koko metsäsektori puukaupasta kuljetuksiin.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n on arvioinut kaksiviikkoisten lakkojen voivan johtaa jopa 500–600 miljoonan euron loveen bruttokansantuotteessa ja 200 miljoonan euron verotulojen menetyksiin. Huomattava osa näistä seurauksista johtuisi metsäteollisuuden lakkotappioista, mutta arvio kattaa myös kemianteollisuuteen kohdistettujen lakkojen vaikutukset.