Venäjän puu – Facts & figures

Tiedotteet |

Venäjä nosti pyöreän puun vientitullin 10 eurosta 15 euroon kuutiolta 1.4.2008 alkaen lukuunottamatta läpimitaltaan alle 15-senttistä koivua ja haapaa. Puuta ei voida rajalla kuitenkaan lajitella, joten tulli on käytännössä maksettava kaikesta puusta.

 Venäjältä tuodaan erityisesti kuitupuuta sellun tuotantoon

Vuonna 2007 tuontipuun osuus Suomen metsäteollisuuden puunkäytöstä oli noin 23 %. Suomessa tehtävästä sellusta 17 % tehdään venäläisestä puusta.

Kaikkea tuontipuuta ei voida korvata kotimaisella puulla. Metsäteollisuus käyttää Suomessa vuosittain noin 75 miljoonaa kuutiota puuta, josta lähes 60 miljoonaa tulee kotimaasta. Esimerkiksi koivukuitupuuta ei saada Suomesta teollisuuden tarvitsemaa määrää, jolloin tuotantolinjoja joudutaan ajoittain seisottamaan tai vaihtamaan tuotantosuunta muihin puulajeihin, kuten mäntyyn.

Venäläisen puun vientitullit 15 euroa kuutiolta 1.4.2008 alkaen

Venäjän pyöreän puun vientitullit nousevat 1.4.2008 vähintään 15 euroon/m3 ja vuoden 2009 alussa vähintään 50 euroon/m3. Huhtikuun alusta voimaan tuleva tullinkorotus koskee kaikkea muuta pyöreää puuta paitsi alle 15 cm läpimittaista koivua ja haapaa, jonka tulli nousee ensi vuoden alusta suoraan 50 euroon. Alle 15 cm koivun tulli nousee vuoden 2011 alusta samaan 50 euroon kuutiolta.

Venäjän hallitus nosti pyöreän puun vientitullin (lukuun ottamatta läpimitaltaan alle 15 cm koivua) 4 eurosta vähintään 10 euroon kuutiolta heinäkuun 2007 alusta alkaen. Samalla siihen asti tullittomalle haapapuulle asetettiin 5 euron tulli/m3.

Kesäkuussa 2006 Venäjä nosti havuraakapuun vientitulleja, jolloin myös ryhdyttiin edellyttämään tuontipuun lajittelua läpimittaluokittain. Lajitteluvaatimus on ollut voimassa vaihtelevasti eri tullitoimipaikoissa ja on myös osaltaan hankaloittanut puun tuontia Suomeen.

Maaliskuussa 2008 astui voimaan määräys, jolla rajoitetaan puun tullausasioita käsittelevien paikkojen määrää rajalla.

Venäjä pyrkii vientitullien korotuksilla tukemaan maansa metsäteollisuutta ja lisäämään metsäteollisuusinvestointeja Venäjälle.

Mitä pyöreän puun vientitullit aiheuttavat Venäjällä?

Venäjä on saanut pyöreän puun viennistä Suomeen noin 500 miljoonan euron vientitulot, minkä lisäksi maassa vaarantuu kymmeniä tuhansia metsäalan, puunkuljetuksen ja hallinnon työpaikkoja. Eniten kärsivät Karjalan, Vologdan ja Novgorodin alueet, joissa korvaavia työpaikkoja ei juuri ole.

Luoteis-Venäjän hakkuut voivat supistua jopa 7-10 miljoonalla kuutiolla vuodessa. Alueen puunkorjuuyrityksistä puolet toimii tappiollisesti jo nyt. Hakkuiden vähentyminen veisi monet yrittäjät konkurssiin.

Puun viennin pysähtyminen vaikeuttaa puuntoimituksia Venäjän omalle teollisuudelle. Maassa ei ole käyttöä kuitupuulle, jota hakkuukertymästä on reilusti yli puolet.

Toimilla kotimaisen puun saatavuuden parantamiseksi on kiire

Jos puuta saadaan yksityismetsistä käyttöön teollisuuden tavoittelema noin 60 miljoonaa kuutiota vuodessa, mikä on 15 miljoonaa kuutiota enemmän kuin vuonna 2006, Suomen bruttokansantuote kasvaa noin 900 miljoonaa euroa.

Puun myynnistä ja jalostuksesta kertyisi valtiolle noin 350 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Lisääntyvä kotimaisen puun kestävä käyttö toisi 5000 uutta työpaikkaa eri puolille maatamme.

Puun tuonti Suomeen väheni 9 % viime vuonna – tuonti Venäjältä väheni 23 %

Vuonna 2007 Suomeen tuotiin puuta 18,2 miljoonaa m3. Tällöin tarkoitetaan kuorellista raakapuuta.

Kansainvälisessä kaupassa tilastoidaan perinteisesti kuoreton puu, joksi muutettuna Suomeen tuotiin viime vuonna 15,8 miljoonaa m3 puuta.

Kuorellinen raakapuun tuonti (18,2 miljoonaa kuutiota) jakaantuu eri tuontimaiden kesken seuraavasti

– Venäjältä 66 %

– Baltian maista 17 %

– EU-maista noin 12 %

– Muista maista (mm. Etelä-Amerikka) noin 5 %