Vastuuttomat lakot halvaannuttavat metsäteollisuuden ja uhkaavat vientituloja; Ammattiliittojen suhteellisuudentaju hukassa

Tiedotteet |

Metsäteollisuus ry tuomitsee ammattiliittojen työtaistelutoimet vastuuttomina. Paperiliitto, Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro tavoittelevat työajan lyhentämistä, vaikka työaika jää metsäteollisuudessa muuhun vientiteollisuuteen sekä kilpailijamaihin verrattuna poikkeuksellisen lyhyeksi ja silti palkkataso nousee korkeammaksi.

Paperiliitto, Teollisuusliitto, ja Ammattiliitto Pro uhkaavat ylityökielloilla ja lakoilla halvaannuttaa koko metsäteollisuuden tuotannon tammikuun lopulla. Ammattiliitot ilmoittivat sunnuntaina kahden viikon lakoista paperi-, kartonki- ja sellutehtaissa sekä jo kertaalleen lakkojen runtelemassa mekaanisessa metsäteollisuudessa sahoilla ja vaneritehtailla.

–Ammattiliitoilta on nyt kadonnut kokonaan suhteellisuudentaju. Ne ovat valmiita uhraaman vientitulot, heikentämään suomalaisen tuotannon kilpailukykyä ja sahaavat myös omien jäsentensä oksaa, Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén sanoo.

Viime kädessä lakkoilu aiheuttaa hallaa myös työntekijöille, sillä se johtaa tuotannonmenetyksiin ja toimitusepävarmuuden tuomaan maine- ja kilpailuhaittaan haittaan kansainvälisillä markkinoilla.

Ammattiliitot painostavat lakolla Metsäteollisuus ry:tä luopumaan niin sanotuista kiky-tunneista. Ne yrittävät perua omat, vain muutaman vuosi sitten tekemänsä päätökset, joissa työajan pidentäminen kirjattiin metsäteollisuuden työehtosopimuksiin pysyvästi.

– Lakkoilulla tilanne ei ratkea. Sopimus syntyy neuvotellen sekä vaatii sopimishalua ja tolkkua myös työntekijäpuolelta, Hollmén toteaa.

Metsäteollisuus ry on tällä liittokierroksella tavoitellut kustannuskilpailukykyä parantavia työehtoja. Kiky-tuntien säilyttäminen on metsäteollisuudessa välttämätöntä, koska niiden avulla pystytään kuromaan kiinni kilpailijamaiden etumatkaa heikentyvässä taloussuhdanteessa.

Kaksinkertainen takamatka

Suomalainen metsäteollisuus lähtee työn hinnan suhteen kansainväliseen kilpailuun kaksinkertaiselta takamatkalta. Myös kotimaisen vientiteollisuuden vertailussa työaika jää paperi-, kartonki- ja selluteollisuudessa poikkeuksellisen lyhyeksi mutta ansiotaso nousee korkeaksi.

Suomen paperiteollisuudessa vuorotyötä tekevän vuosityöaika jää arviolta 26 tuntia lyhyemmäksi kuin Ruotsissa ja lähes 100 tuntia lyhyemmäksi kuin Saksassa. Silti vuosiansiot nousevat Suomessa 60 000 euroon, ainakin 30 prosenttia korkeammalle kuin Ruotsissa ja Saksassa vastaavissa tehtävissä. Vielä isommat erot työvoimakustannuksiin syntyvät sahoilla ja vaneritehtailla, joiden keskeiset kilpailijat tulevat halvan kustannustason maista, kuten Venäjältä ja Baltiasta.

Kotimaisen teknologiateollisuuden työehtoihin verrattuna paperiteollisuudessa vuorotyötä tekevä tekee vuodessa lähes 70 tuntia vähemmän töitä. Silti vuosiansiot nousevat jopa 20 prosenttia korkeammalle kuin vastaavissa prosessiteollisuuden töissä esimerkiksi terästehtaissa.

–Teknologiateollisuuden sopimusratkaisu on kallis, mutta se määritti tes-ratkaisujen kustannusvaikutuksille katon, jonka alla sopua voidaan hakea. Työaikaratkaisuja päänavaajasopimus ei linjaa, korostaa Hollmén.

Metsäteollisuus työllistää Suomessa suoraan noin 42 000 henkilöä ja vaikuttaa laajalti kotimaisen arvoketjunsa takia kansantalouteen. Maamme tärkein vientituote ovat paperi- ja kartonkituotteet, ja koko metsäteollisuuden vientitulot nousevat vuosittain yli 13 miljardiin euroon.

Lisätietoja

Työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén, p. 040 746 3687

Tietopaketti kikystä.