Vapaaehtoiset keinot turvaavat Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden

Tiedotteet |

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO:ssa on kehitetty hyviä vapaaehtoisuuteen perustuvia keinoja metsien monimuotoisuuden turvaamiseen. Uudet vapaaehtoiset suojelukeinot ovat saaneet metsänomistajien laajan hyväksynnän ja niistä soveltuvimmat tulisi ottaa yleiseen käyttöön. Valtion tulee varata budjettiin varat vapaaehtoisten suojelualueiden hankintaan.Tutkitut talousmetsien luonnonhoidon keinot on myös todettu oikeansuuntaisiksi monimuotoisuuden säilyttämisessä.

Täsmäsuojelu on kustannustehokas ja ekologisestikin mielekäs tapa turvata metsäluonnon monimuotoisuutta ja edistää kestävää metsätaloutta. METSO:n seuranta- ja arviointitulokset osoittavat, että vapaaehtoisin keinoin saadaan suojeltua hyviä ja ekologisesti edustavia kohteita. Vapaaehtoisten keinojen käyttöä tukee myös se, että suojeluesitykset ja päätökset tehdään paikallistasolla, mahdollisimman lähellä kansalaisia. Lähes kaksi kolmesta suomalaisista katsookin, että suojelussa tulisi käyttää ensisijaisesti vapaaehtoisia keinoja.

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelussa talousmetsien metsänkäsittely on avainasemassa – onhan metsistämme 90 % talousmetsiä. Kaikki talousmetsämme ovat monikäyttöisiä luonnonarvometsiä, joiden käsittelyissä otetaan metsäluonnon monimuotoisuus aina huomioon. Monimuotoisuuden kannalta tärkeitä rakennepiirteitä turvataan monipuolisilla luonnonhoidon keinoilla, muun muassa säästämällä avainbiotoopit sekä lisäämällä lehtipuiden osuutta ja jättämällä säästöpuita.

Metsäteollisuus haluaa omalta osaltaan jatkaa luonnonhoidon menetelmien kehittämistä talousmetsien monimuotoisuuden turvaamiseksi. Metsäteollisuus käyttää ympäristö- ja laatujärjestelmiä turvatakseen ympäristönhoidon korkean tason sekä kouluttaa jatkuvasti henkilöstöään metsäympäristöön liittyvissä asioissa.

Metsien taloudellinen käyttö ja suojelu ovat toisistaan riippuvaisia

Suojelun tasosta ja keinoista päätettäessä on syytä ottaa huomioon ekologisten tavoitteiden lisäksi suojelun sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset. On myös tarpeen tuntea päätösten vaikutukset markkinoihin ja työllisyyteen kansantalouden tasolla sekä alueellisesti.

"Puuraaka-aineen tasainen saanti on ehdoton metsäteollisuuden toimintaedellytys. Metsien suojelun lisääminen hyvin todennäköisesti heikentää puuntarjontaa, millä on edelleen vaikutuksia alan työllisyyteen ja kansantalouteen laajemminkin. Suojelupäätöksistä aiheutuu myös kerrannaisvaikutuksia metsäsektorin ulkopuolelle", muistuttaa kestävä kehitys ja resurssit -yksikön johtaja Anders Portin Metsäteollisuus ry:stä. Useiden tutkimustulosten mukaan maanomistajan vapaaehtoisuuteen perustuva suojelu aiheuttaa selvästi pienempiä talous- ja työllisyysvaikutuksia kuin perinteinen lakisääteinen metsien suojelu.

3.11.2006

Lisätietoja:

Anders Portin, johtaja, kestävä kehitys ja resurssit, Metsäteollisuus ry,
puh. (09) 132 6610, sähköposti etunimi.sukunimi@forestindustries.fi

Antti Otsamo, metsäasioiden päällikkö, kestävä kehitys ja resurssit, Metsäteollisuus ry, puh. (09) 132 6679,
sähköposti etunimi.sukunimi@forestindustries.fi

Taustatietoja toimituksille:

Suomessa metsätalous on kestävää ja metsien luonnonhoito ja suojelu ovat maailman huippuluokkaa. Tiukasti suojeltuja metsiä on yli 8 prosenttia metsäpinta-alasta, mikä on eniten Euroopassa. Metsät kasvavat lähes sata miljoonaa kuutiota vuodessa, ja niitä käytetään vain runsaat puolet kasvusta. Hakkuita tehdään vain noin 2,5 prosentilla metsäpinta-alasta vuosittain.

Metsäteollisuus on tulevaisuuden ala, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi. Metsät ovat Suomen ainoa merkittävä uusiutuva luonnonvara ja ne tuottavat taloudellista hyvinvointia laajasti yhteiskuntaan, erityisesti maaseudulle. Metsäteollisuuden osuus Suomen teollisuustuotannosta on noin viidennes ja netto vientituloista noin kolmannes. Metsäsektori työllistää välilliset työpaikat mukaan luettuna 200 000 suomalaista.