Turvevero uhkaa viedä jalostuskelpoista puuta poltettavaksi

Tiedotteet |

Valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiin esittämä turpeen polttamisen vero olisi huonoa energiapolitiikkaa ja rakentaisi päällekkäistä ohjausta.

Talouden taantumasta noustaessa pääministeri Mari Kiviniemen hallituksen keskeisenä tehtävänä on luoda päätöksillään teollisuuden kasvua tukevat olosuhteet. Hyvinvointipalvelujemme rahoitus ja julkisen talouden tasapainottaminen on mahdollista vain talouden kasvaessa ja viennin elpyessä. Kilpailukyinen energiaverotus on yksi ratkaisun avaimista. 

Suomi saavuttaa uusiutuvan energian tavoitteensa jo keväällä päätettyjen puulla tuotettavan sähkön syöttötariffien ja pienpuun energiakäytön tukien avulla. Tuolloin hallitus hylkäsi turveveron käyttämisen puupolttoaineiden kilpailukykyä parantavana ohjauskeinona.

Turvetoimiala on elinvoimainen ja suuri työllistäjä erityisesti monessa maakunnassa. Turveteollisuuden ja turpeen käytön tuomat työpaikat sijaitsevat alueilla, joilla jokainen työpaikka on tarpeen.

Esitetty turpeen 3,9 € / MWh vero lämmöntuotannossa ohjaa pahimmillaan 4 miljoonaa kuutiometriä metsäteollisuuden tarvitsemaa kuitupuuta vuodessa poltettavaksi. Raaka-aineeksi soveltuvan puun jatkojalostaminen on kansantaloudellisesti huomattavasti kannattavampaa kuin sen polttaminen energiaksi.

Turpeen vero nostaisi metsäteollisuuden voimalaitosten suoria polttoainekustannuksia noin 6 miljoonaa euroa vuodessa, sillä useissa voimalaitoksissa turvetta ei voi korvata muulla polttoaineella. Suomalaisten tehtaiden energiakustannusten nostaminen heijastuu heti kilpailukykyyn vientimarkkinoilla.

Turveveron epäsuorat vaikutukset ovat myös helposti moninkertaiset veroon nähden. Turvevero nostaa väistämättä kuitupuun hintaa, koska vero suosii puun polttamista turpeen sijasta. Metsäteollisuus maksaa kuitupuusta vuosittain noin 700 miljoonaa euroa, joten vähäinenkin hintatason nousu heikentää kilpailukykyä myös raaka-ainekustannusten nousuna.

Lisäksi turvevero uhkaa Suomeen mahdollisesti sijoittuvien biojalostamoiden raaka-aineen saantia.  Biojalostamot käyttävät ensisijaisesti metsähaketta ja jos sen kustannukset nousevat tai saatavuus heikkenee, menetämme mahdollisuutemme jo startissa.

Käyttämällä turvetta, kuten on tähänkin saakka tehty, voidaan parantaa maamme energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Samalla saadaan eri puolille Suomea työpaikkoja ja hyödynnetään turpeen käsittelyn ja käytön taloudelliset kerrannaisvaikutukset.

Taloudellista kasvua ja teollisuuden toimintaolosuhteita on kehitettävä maassamme jatkuvasti. Mikäli suomalaisen metsäteollisuuden toimintaympäristön kilpailukyky heikkenee, tuotannon pienentymisen myötä vaikutukset ulottuvat koko Suomen kansantalouteen sekä uusiutuvan energian tuotannon tasoon. Tämä olisi täysin päinvastainen tulos, kuin mihin verouudistuksella pyritään.

Lisätietoja:
Timo Jaatinen, toimitusjohtaja, puh. 09 132 6600