Tervasta Thermowoodin – Puun vuosisadat

Tiedotteet |

Metsäteollisuus ry täyttää 90 vuotta 18.12.2008. Suomalainen metsäteollisuus on kuitenkin jo vuosisatainen menestystarina, joka rakentuu haasteista, onnistumisista, yrittäjyydestä ja innovaatioista.

Metsäteollisuus on yhä edelleen 2000-luvun alussa keskeinen suomalaista yhteiskuntaa, taloutta, luontoa, kulttuuria ja politiikkaa muovaava tekijä huolimatta rakennemuutoksista.

Vanhimmat suomalaisen puunjalostusteollisuuden tuotteet ovat olleet terva ja sahatavara, joilla käytiin kauppaa jo 1400-luvun lopulta alkaen.

Mäntypuuta haudoissa polttamalla valmistettu terva oli pitkään maamme tärkein vientituote. Vasta 1700-luvulla sahatavaran vienti ohitti tervan. Tervakauppa kukoisti aina 1800-luvun lopulle asti hiipuen ennen ensimmäistä maailmansotaa.

Syitä suomalaisen puutervan käytön loppumiseen olivat sen kalleus verrattuna kilpailijoihin ja korviketuotteisiin samalla kun tervan suurin kuluttaja, maailman puulaivasto, alkoi pikkuhiljaa väistyä rautalaivojen tieltä.

Vaneriteollisuus sai alkunsa 1900-luvun alussa, jolloin myös isompia puusepäntehtaita ja huonekalutehtaita alettiin rakentaa maahamme. Kuitulevyn valmistus alkoi 1930-luvun alussa ja lastulevyn 1950-luvulla.

Ensimmäiset tehdasvalmisteiset puutalot valmistettiin jo 1920-luvulla, mutta sota merkitsi taloteollisuudelle suurta kasvua 1940-luvulla. Hirsitalojen teollinen valmistus alkoi 1950-luvulla. Puun kyllästys alkoi jo 1930-luvulla ja liimapuun valmistus sodan jälkeen. 

Paperia tehtiin käsin lumpuista

Paperia alettiin valmistaa Suomessa jo 1660-luvulla. Ensimmäinen käsipaperimylly perustettiin Pohjan pitäjän Tomasbölen kylään vuonna 1667.

Käsipaperia valmistettiin pellava-, juutti- ja puuvillalumpuista. Tomasbölen paperimyllyn toiminta kuitenkin päättyi, kun Helsinki ja Turku joutuivat venäläisten haltuun isovihan alussa vuonna 1713. Tästä kului 50 vuotta, ennen kuin Suomessa alettiin jälleen valmistaa paperia.

Sekä sahateollisuus että massa- ja paperiteollisuus alkoivat kehittyä voimakkaasti 1800-luvun puolivälin jälkeen. Sadan seuraavan vuoden aikana maassamme perustettiin reilu kymmenkunta käsipaperimyllyä.

1800-luvulla siirryttiin puukuituihin ja koneelliseen valmistukseen

Suuri edistys paperinvalmistuksessa tapahtui, kun ensimmäinen paperikone käynnistyi Tampereella toukokuussa 1842. Sittemmin kaikki käsipaperitehtaat huomasivat paperikoneen paremmuuden ja paperintekotaito koneellistui.

Seuraava, koko kansantaloudelle tärkeä edistysaskel oli paperin ja pahvin valmistus puun kuiduista. Ensimmäiset puuhiomot ja paperitehtaat perustettiin samoihin aikoihin ensimmäisten höyrysahojen kanssa 1800-luvun puolivälin jälkeen.

Uudella teollisuudella oli kuitenkin aluksi vastuksinaan sekä tekniset ongelmat että paperinkäyttäjien ennakkoluulot. Hioketta paperin raaka-aineena pidettiin kunniattomana ja paperin laadun arveltiin heikkenevän. Paperin valmistus puusta löi kuitenkin itsensä läpi 1860-luvulla, ja tuotanto pääsi vauhtiin. Maamme ensimmäinen puuraaka-ainetta käyttävä sellutehdas aloitti toimintansa vuonna 1876.

Lue lisää metsäteollisuuden historiasta ensi viikon uutiskirjeessä.

Teksti: Ritva Varis ja Metsäteollisuus ry