Teollisuus tarvitsee kaiken kestävästi saatavissa olevan puumäärän Suomesta

Tiedotteet |

Puusta maksettava hinta on ennätyskorkealla, mutta markkinoille on tullut vain vähän lisää puuta.Venäjän puun tuonnin vaikeutuessa puuta tarvitaan yksityismetsistä runsaasti enemmän eli vähintään 60 miljoonaa kuutiota vuodessa. 1990-luvun lopulla yksityiset metsänomistajat myivät puuta parhaimmillaan lähes 50 miljoonaa kuutiota. Sen jälkeen myynti on vajonnut keskimäärin 40 miljoonaan kuutioon.

Venäjän puuntuonnin tyrehtyessä yksityismetsistä tarvittavan puun osuus kasvaa merkittävästi. Tavoitteena on saada puuta yksityismetsistä vuosittain yli 60 miljoonaa kuutiota. Jotta tähän päästään, tarvitaan selvästi nykyistä aktiivisempaa yksityisten metsänomistajien panosta. Vuonna 2006 teollisuus käytti puuta yhteensä yli 75 miljoonaa kuutiota. Tästä noin 40 miljoonaa kuutiota ostettiin yksityismetsistä. Yritysten ja valtion metsistä tuli yhteensä hieman yli 11 miljoonaa kuutiota. Tuontipuuta käytettiin 19 miljoonaa kuutiota.

Metsäntutkimuslaitoksen tuore selvitys osoittaa, että Suomen metsät kasvavat lähes 100 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tästä määrästä voidaan hakata vuosittain kestävästi 72 miljoonaa kuutiota ja kymmenen vuoden kuluttua jopa 80 miljoonaa kuutiota. Nykyisin kestäviä hakkuumahdollisuuksia jää runsaasti käyttämättä.

Metsävaratiedot laajaan käyttöön ja enemmän metsänomistajien neuvontaa

Puun hinta on teollisuuden sietorajoilla. Metsäteollisuus toimii maailmanlaajuisilla markkinoilla, joilla kilpailu määrää lopputuotteen hinnan. Suomalainen teollisuus ei voi siirtää muita korkeampia raaka-ainekustannuksia hintoihin, vaan ne heikentävät sahojen ja tehtaiden toimintamahdollisuuksia Suomessa.

Puun saatavuutta lisäisi metsävaratietojen ja tilakohtaisten metsäsuunnitelmien laaja hyödyntäminen.   Kiireellisin tehtävä on luoda kaikille metsänmyyntipalveluja tarjoaville tahoille tasapuoliset pelisäännöt kerättyjen metsävaratietojen hyödyntämiseen metsänomistajien luvalla. Näin metsähoitoyhdistyksillä, metsäkeskuksilla, metsäteollisuudella ja metsäpalveluyrityksillä olisi tasapuoliset mahdollisuudet markkinoida palvelujaan metsänomistajille. Lisäksi metsänomistajien neuvonnan vahvistaminen tuo passiivisia metsänomistajia mukaan metsätalouden pariin.

Tarpeen vaatiessa myös uusi teknologia esimerkiksi kaukokartoituksen puitteissa antaa monia mahdollisuuksia aktivoida ja kehittää metsien hoitoa sekä puun saatavuutta helpottavia toimintamalleja ja palveluja.

Metsä- ja perintöverotusta kehitettävä kannustavampaan suuntaan

Kotimaisen puun saaminen markkinoille ja koko metsäklusterin työpaikkojen turvaaminen edellyttää myös valtiovallan vastaantuloja. Metsäverotusta on kehitettävä siten, että se kannustaa puun tuotantoon ja myyntiin sekä aktivoi samalla metsänomistajia metsätalouden harjoittamiseen. Taloudellisilla kannustimilla, kuten esimerkiksi verohuojennuksilla, voidaan kannustaa metsänomistajia hoitamaan metsiään tilakohtaisten metsäsuunnitelmien pohjalta. Verotuksen metsävähennyksillä lisätään puun myyntiä ja vauhditetaan myös tilakoon kasvattamista.

Metsätilat tulee saada siirrettyä nykyistä huomattavasti aiemmin metsiään aktiivisesti hoitavalle sukupolvelle. Tilojen pirstoutuminen sukupolvenvaihdoksissa tulee estää ja tilan jakamisen sijasta verotuksella tulee kannustaa tilan siirtoon kokonaisena seuraavalle sukupolvelle tai myyntiin toiselle metsätalouden harjoittajalle. Tilojen jääminen pitkäksi aikaa kuolinpesien omistukseen vähentää metsien hoitoa ja käyttöä.

Suomi on metsiensuojelun huippumaa

Tiukan suojelun piirissä on Suomessa 8,2 prosenttia metsäalasta, mikä enemmän kuin missään muussa EU-maassa. Muualla Euroopassa metsistä on suojeltu selvästi alle 3 prosenttia.

Monimuotoisuuden turvaamiseksi metsäteollisuus toteuttaa vastuullista puunhankintapolitiikkaa sekä kouluttaa henkilöstöään metsäympäristöön liittyvissä asioissa. Yrityksissä on käytössä ympäristö- ja laatujärjestelmät sekä puun alkuperän hallintajärjestelmät, jotta ympäristönhoidon korkean taso voitaisiin turvata. Metsäteollisuus myös rahoittaa metsä- ja monimuotoisuustutkimusta.

Metsien vapaaehtoinen suojelu on todettu tutkimuksissa edulliseksi ja hyväksytyksi tavaksi vaalia metsäluonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan vapaaehtoisen suojelun kielteiset taloudelliset vaikutukset jäävät vähäisemmiksi kuin perinteisen suojelun. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan metsänomistajat suhtautuvat vapaaehtoisiin suojelukeinoihin myönteisesti. Lisäksi kaksi kolmesta suomalaisesta on sitä mieltä, että metsien suojelun tulee perustua ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen.

Lisätietoja: 

Anders Portin, johtaja, kestävä kehitys ja resurssit, Metsäteollisuus ry, puh. 09 132 6610, 040 586 6179