Teiden kunnossapitoon saatava merkittävä tasokorotus

Tiedotteet |

Vientivaltainen metsäteollisuus tarvitsee toimivaa tieverkkoa metsistä satamiin. Hyvä tieverkko on koko Suomen kilpailukyvyn elinehto ja siihen on myös saatava riittävästi määrärahoja. 

Jotta tieverkko voidaan säilyttää tarpeita vastaavassa kunnossa, tienpitoon tarvitaan Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueella noin 30 prosentin tasokorotus eli 25 miljoonan euron vuotuinen lisäys. Tästä teiden perusparantamisen osuus on 10 miljoonaa euroa, siltojen korjausten 5 miljoonaa euroa ja päällystysten noin 10 miljoonaa euroa. Metsään perustuvan biotalouden toimintaedellytysten kannalta keskeisten yksityisteiden valtionapua tulee valtakunnallisesti korottaa vähintään 25 – 30 miljoonan euron vuositasolle.

Nykyrahoituksella huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä lähes kolminkertaistuu 10 vuodessa Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. Vuonna 2024 alueen päällystetystä tieverkosta peräti neljäsosa eli 2 000 kilometriä on huonokuntoista. Myös soratiet ja sillat rapistuvat. Kunnostamisesta huolimatta huonokuntoisten siltojen määrän arvioidaan 10 vuodessa kasvavan 140 sillasta 200 siltaan, joista peräti puolet on pääteillä. Käytännössä kuljetuksia rajoittavat painorajoitukset lisääntyvät.

Metsäteollisuuden kilpailukykyyn vaikuttaa toimiva tieverkko ja logistiikka

Metsäteollisuuden raaka-aine saadaan pienteiden läheisyydestä ja toimiva tieverkko on alan elinehto erityisesti nyt, kun alalla on suunnitteilla mittavia investointeja. Toteutuessaan investoinnit kasvattavat puun tarvetta 75 miljoonaan kuutioon, kun sitä nykyisin käytetään 65 miljoonaa kuutiota.

Logistiikkakustannusten osuus metsäteollisuusyritysten liikevaihdosta on merkittävästi suurempi kuin kilpailijamaissa Keski-Euroopassa. Metsäteollisuuden yritykset joutuvat varautumaan logistisen ketjun erilaisiin häiriöihin muun muassa varastointia kasvattamalla, kuljetusten kokoa pienentämällä ja kuljetuskertoja lisäämällä. Kuljetusyritysten kustannukset kasvavat pidentyneiden reittien ja matka-aikojen, kaluston kulumisen, polttoaineen kulutuksen lisääntymisen sekä kasvaneen onnettomuusriskin vuoksi. Tämä heijastuu suoraan teollisuuden kuljetuskustannuksiin. Lisäksi heikentyneet työolosuhteet vaikuttavat jo ennestään työvoimapulasta kärsivän kuljetusalan houkuttelevuuteen.

Raskaan liikenteen mitta- ja massakorotuksen oli tarkoitus parantaa erityisesti kuljetusten kustannustehokkuutta, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Uusien mitoitusten hyödyt saadaan toteutumaan joillakin keskeisillä reiteillä, mutta samaan aikaan vähäliikenteisemmän tieverkon painorajoitetut sillat ja kantavuusongelmat pidentävät reittejä ja lisäävät kustannuksia.

Tieverkon rappeutuminen on pysäytettävä. Puu on saatava liikkumaan kustannustehokkaasti – se on yksi keskeisiä kulmakiviä Suomen biotalousstrategian toteuttamisessa.

Puutavarakuljetusten yhteistyöryhmä – Uusimaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme:

Metsäteollisuus ry
Metsä Group
Stora Enso
UPM
Versowood
SKAL, Sisä-Suomen Kuljetusyrittäjät ry
SKAL, Etelä-Suomen Kuljetusyrittäjät ry
Forest Trucks Oy
Kuljetus Osmo Haikka Oy
Kuljetusliike Mikko Meri Oy
Kuljetusliike Marko Mikkola
Kuljetusliike E. Nousiainen Oy
Suomen metsäkeskus
Uudenmaan ELY-keskus

Lisätietoja: logistiikkapäällikkö Anu Kruth, Metsäteollisuus ry, 040 744 2761