Talousmetsien luonnonhoito on metsänkäsittelyn arkipäivää

Tiedotteet |

Talousmetsien luonnonhoidolla tarkoitetaan kaikkia niitä metsänhoidon menetelmiä, joilla voidaan turvata tai lisätä luonnon monimuotoisuutta talousmetsissä.

Myös vesiensuojelun toimenpiteet, maiseman ja kiinteiden muinaisjäännösten huomioon ottaminen puun korjuussa sekä metsien virkistyskäytön edistäminen kuuluvat talousmetsien luonnonhoitoon.

Suomi on Euroopan metsäisin maa

Metsät peittävät maamme pinta-alasta 86 prosenttia. Tästä alasta tiukasti suojeltuja metsiä on lähes 10 prosenttia, mikä on enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa. Valtaosa Suomen metsistä on monikäyttöisiä talousmetsiä.

Talousmetsien metsänhoito nopeuttaa metsän kasvua ja parantaa kasvatettavan puun laatua. Talousmetsien luonnonhoito puolestaan pyrkii lisäämään luonnon monimuotoisuutta ja sillä turvataan metsien käytön ekologinen kestävyys.  Nämä kaksi tavoitetta voidaan yhdistää ja ne täydentävät toisiaan.
 
Monia keinoja ottaa luontoarvot huomioon

Tavallisimpia talousmetsien luonnonhoidon menetelmiä ovat arvokkaiden elinympäristöjen ja lahopuun säästäminen sekä elävien säästöpuiden jättäminen sekä lehtipuun suosiminen ja kulotus.

Talousmetsien luonnonhoito perustuu osaltaan metsä- ja luonnonsuojelulakeihin sekä metsäsertifioinnin vaatimuksiin, osaltaan hyvän metsänhoidon suosituksiin. Viime kädessä metsänomistaja kulloinkin päättää, kuinka suosituksia hänen metsässään sovelletaan. Lakisääteiset vaatimukset luonnollisesti toteutetaan kaikkialla.

Onnistumista seurataan

Talousmetsien luonnonhoidon seurannan mukaan luonnonhoidon kokonaislaatu on parantunut tasaisesti seurannan aloittamisesta lähtien. 2000-luvulla noin 90 prosentilla seuratuista kohteista luonnonhoidon taso oli hyvä tai erinomainen. Muutaman viime vuoden tulosten perusteella erityistä huomiota on kiinnitettävä lähinnä luontokohteiden turvaamiseen, säästöpuuston määrään ja maanmuokkauksen yhteydessä tehtävään vesiensuojeluun.

Talousmetsien luonnonhoidon onnistumista on seurattu vuosittain satunnaisotannalla valituilla uudistushakkuualoilla vuodesta 1995 lähtien. Tarkasteltu pinta-ala on ollut viime vuosina noin 4000 hehtaaria eli noin 1 – 2 prosenttia uudistuskohteiden kokonaispinta-alasta.

Seurannassa kerätään tietoa muun muassa arvokkaiden luontokohteiden säilymisestä hakkuissa sekä monimuotoisuuden vuoksi säästetyn puuston määrästä ja laadusta. Lisäksi tietoa kerätään vesiensuojelun, maanmuokkauksen ja maisemanhoidon laadusta sekä luonnonhoidon kustannuksista.

Lisätietoja:
Suvi Raivio, luontoasiantuntija, Metsäteollisuus ry, puh. 09 132 6671