Suomi on bioenergian tuotannossa edelläkävijä – metsäteollisuus tuottaa noin 80 prosenttia maamme bioenergiasta

Tiedotteet |

Metsäteollisuudella on pitkät perinteet Suomen suurimpana bioenergian tuottajana. Metsäteollisuus suhtautuukin myönteisesti uusiutuvien energiamuotojen käyttöön kun samalla turvataan puuraaka-aineen riittävyys jalostuskäyttöön.

Metsäteollisuus on panostanut vahvasti bioenergiaan, energiatehokkuuteen ja energiansäästöön. Näillä toimenpiteillä toimialan hiilidioksidipäästöt on pidetty Suomen tavoitetasolla, vaikka esimerkiksi paperin tuotanto on kasvanut yli 40 prosenttia vuodesta 1990.

Suomi on puuenergian käytössä EU:n selkeä ykkönen

Suomen energiasta noin viidennes tuotetaan puulla. Tämä on viisi kertaa enemmän kuin EU-maissa keskimäärin, joten puun energiakäytössä Suomella on teollisuusmaissa selkeä johtoasema.

Metsäteollisuus on Suomessa suurin puu- ja bioenergian tuottaja. Metsäteollisuuden osuus maan bioenergian tuotannosta ja kulutuksesta on noin 80 prosenttia. Tehtaille raaka-aineeksi tulevasta puusta noin 40 prosenttia käytetään energiaksi eri prosessivaiheissa, joten bioenergian tuotanto ja käyttö ovat metsäteollisuudessa toiminnan perusedellytyksiä.

Maltillinen pitkän tähtäyksen energiapolitiikka edesauttaa bioenergian tuotantoa, sillä metsäteollisuuden suuri tuotantomäärä merkitsee automaattisesti myös suurta bioenergian tuotantoa. Velvoitepohjaiset ja päällekkäiset bioenergian tukijärjestelmät nostavat helposti puun hintaa ja vaikeuttavat siten metsäteollisuuden raaka-ainehuoltoa.

Puuenergiamuodoista metsähakkeen käyttö kasvaa nopeimmin. Metsähakkeen osuus Suomessa käytetystä puuenergiasta on noin kolme prosenttia. Vuonna 2004 metsähaketta käytettiin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Se on reilu neljännes enemmän kuin vuotta aiemmin. Suomen Kansallisen metsäohjelman 2010 tavoitteena on lisätä metsähakkeen vuotuista käyttöä 5 miljoonaan kuutiometriin.

Tavoitteen mukainen metsähakkeen käytön lisääminen on kova haaste. Metsäteollisuuden kannalta tavoite on kuitenkin mahdollinen, mikäli haketuotanto yhdistetään tehokkaasti ainespuun hankintaan. Metsäenergian korjuu- ja kuljetusteknologian kehittämisen tukeminen on kannatettavaa, koska tällöin tuki ei siirry polttoainemarkkinoille. Metsähaketta saadaan hakkuutähteistä, harvennusmetsien metsänhoidollisesta pienpuusta sekä kannoista.

Puuta ensin jalostukseen ja sitten energiaksi – lopputuotteet voidaan kierrätyksen jälkeen hyödyntää energiana

Metsäteollisuus kannattaa uusiutuvien energialähteiden kuten bioenergian käytön lisäystavoitteita, kunhan samalla turvataan puun saanti raaka-aineeksi. Puunjalostus työllistää ja tuo tuloja huomattavasti enemmän kuin puun energiakäyttö, joten raaka-aineeksi kelpaavan puun polttaminen ei ole yhteiskunnallisesti perusteltua. 

Päästökaupan vuoksi metsäteollisuuden raaka-aine, hiilidioksidineutraali puu, on alkanut kiinnostaa energiasektoria yhä enemmän polttoaineena. Kotimaan metsävarat ovat kuitenkin jo lähes täydessä käytössä ja tuontipuu on oleellinen osa raaka-ainehuoltoa. Tämän vuoksi raaka-aineen saatavuus ja puun energiakäyttö on sovitettava yhteen ilman kansantaloudellisia haittavaikutuksia.

Päästöoikeuksien korkea hinta lisää energiasektorin puustamaksukykyä, mikä saattaa vääristää puumarkkinoita ja ohjata raaka-aineeksi kelpaavaa puuta polttoon. Raaka-ainepuun poltolla on negatiivisia vaikutuksia niin työllisyydelle kuin puusta saataville tuloillekin.

Metsäteollisuuden raaka-aineen saannin turvaamiseksi puupolttoaineiden käytön edistämisen tukitoimet tulisi kohdistaa vain raaka-aineeksi kelpaamattomalle puuainekselle. Elinkaarensa loppuvaiheessa metsäteollisuuden tuotteet sopivat jatkossakin energiatuotantoon. 

Metsäteollisuus